Tutkimus

Työurat pysyivät ennallaan eikä sukupuolten tasa-arvo etene

Satu Ojala ja Pasi Pyöriä/ Kuva: Jonne Renvall
Vaikka teknologian muutos etenee, ei työ ole loppumassa, arvioivat Satu Ojala ja Pasi Pyöriä tutkimuksessaan työurista ja niiden muutoksista.
Teknologian murros ei ole johtanut Suomessa työllisyyden murrokseen. Työurat ovat pysyneet työhön kiinnittymisen kannalta vakaina eivätkä naisten ja miesten sekä matalasti ja korkeasti koulutettujen työurien erot ole tasaantuneet.

Työurien ja niiden erojen pysyvyys käy ilmi Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimushankkeessa, jota johtaa yliopistonlehtori Satu Ojala Tampereen yliopistosta. Tutkimuksen tuloksia esitellään Ojalan ja Pasi Pyöriän toimittamassa kirjassa Pirstoutuvatko työurat? Teollisuusalat talouden ja teknologian murroksissa.

Tutkijat eivät löytäneet merkkejä myönteisestä tasa-arvokehityksestä, kun he tutkivat luonnontieteen, tekniikan, matematiikan ja metsäalan tutkintoja tehneiden naisten ja miesten tulokehitystä. Tutkimuskohteena olivat vuosina 1960, 1965, 1970 ja 1975 syntyneet ja heidän tulonsa 30–40-vuotiaina.

Naisten ja miesten tulokuilu on yhtä ikävuotta kohti aina vähintään tuhansien ja jopa noin 10 000 euron suuruinen. Tulokuilu syvenee hieman iän myötä. Yksi syy tähän on se, että palkkojen prosenttimääräiset korotukset lisäävät absoluuttisia tuloeroja. Toinen syy on se, että noin nelikymmenvuotiailla miehillä omaisuustulojen määrä on kasvanut tulonjakotilaston perusteella yli kaksinkertaiseksi naisiin nähden.

Havaitut tuloerot tekniikan tutkinnoilla ja teollisuuden aloilla vastaavat tulonjakotilaston tietoja naisten ja miesten tuloista koko elämänkaaren aikana. Tulonjakotilastossa naisten tulotaso asettuu noin 80 prosenttiin miesten tulosta 30 vuoden iässä. Ero säilyy samana pitkälle vanhuuteen.

Työmarkkinoiden eriytymisen ohella ansioeroa selittää se, että miehet tekevät enemmän työtunteja ja ovat korkeammissa ammattihierarkian asemissa.

– Vaikka nämä ansioeron aiheuttajat pääosin tunnetaan, kyse on samalla sukupuolten välisestä yhteiskuntasopimuksesta, tulonjaosta ja -tasauksesta elämänkaarella sekä siitä, oikeuttavatko tunnetut eroja aiheuttavat tekijät nykyisen tilanteen. Suomessa on tehty tasa-arvotyötä vuosikymmenien ajan, minkä tulisi näkyä naisten suhteellisten ansioiden paranemisena, tutkijat kirjoittavat.

Pirstoutuvatko työolot? -grafiikka työtuloista

Työurat vakaita mutta liikkuvuutta paljon

Tutkimushankkeessa kysyttiin, pirstoutuvatko erityisesti teknologia-, kemian- ja metsäteollisuuden työntekijöiden työurat.

Työurat eivät ole muuttuneet, kun asiaa mitattiin työlliseksi kiinnittymisen perusteella. Teollisuustyöntekijöillä työttömyys ja työvoiman ulkopuolella olo oli eri-ikäisten uraseurannoissa vähäistä.

Yhdeksän kymmenestä oli ollut koko ajan työllisinä 14 teollisuustyöntekijän kohortissa (syntymävuodet 1958–1971) 30-vuotiaista 44-vuotiaiksi saakka. Työttömyyttä oli eniten 1990-luvun laman kohdanneilla. Samaan aikaan useampi kuin joka kolmas oli vaihtanut toimialaa ja runsas kaksi kolmesta työpaikkaa seurantavuosien aikana.

Liikkuvuutta toimialojen ja työpaikkojen välillä oli paljon, vaikka työlliseksi kiinnittyminen onkin vakaata. Joustava, vakaata työllisyyttä ja erilaisia urasiirtymiä yhdistävä työura on tutkimuksen mukaan tyypillinen pohjoismaisilla työmarkkinoilla.

– Tällainen dynamiikka on myös välttämätöntä toimivien työmarkkinoiden kannalta, koska uraliikkuvuuden puute tarkoittaisi samalla uusien työmahdollisuuksien puutetta. Tilastokeskuksen työolotutkimuksista tiedetään lisäksi, että ammatin vaihtamisessa ei ole mitään uutta. Ammattia vaihtaneiden osuudet palkansaajista ovat jokseenkin samat jo 1980-luvulla, tutkijat kirjoittavat.

Korkeasti koulutetut liikkuvat ilman työttömyysjaksoja

Erot eri työntekijäryhmien työurien välillä ovat huomattavia ja pysyviä. Vähemmän koulutettujen työurilla on enemmän siirtymiä työttömiksi ja jaksoja työn ulkopuolella. Tutkimuksen mukaan tämä ”ilmentää pakotetumpaa työmarkkinaliikkuvuutta”.

Korkeasti koulutetut liikkuvat useammin suoraan yhdestä työpaikasta toiseen ilman että välillä oltaisiin työttöminä. Tutkimuksen mukaan tämä viittaa ”vapaaehtoisempiin urasiirtymiin”.

Koulutusalojen välillä on huomattavia eroja tulokehityksessä. Tietojenkäsittelyn tai ICT-alan tutkinnon tehnyt korkeasti koulutettu mies on ansainnut eniten ja hänen tulokehityksensä on ollut seurannan aikana vahvinta.

Kun tulokehitys suhteutetaan koulutustasoon, ovat tekniikan ja metsäalan tutkinnot kannattaneet rahallisesti seuraavaksi parhaiten, kun taas luonnontieteiden tutkinto näitä heikommin. Tekniikan alan tutkinnot ovat kuitenkin usein toisen asteen tutkintoja, kun taas luonnontieteen tutkinnot ovat aina korkeakoulututkintoja.

Parhaat tulot kemian alalla ja metsäteollisuudessa

Toimialojen välillä on merkittäviä eroja. Kemianteollisuuden työntekijöillä on parhaat tulot vakioimattomassa toimialavertailussa. Kemianteollisuuden työntekijät ovat myös keskimäärin korkeimmin koulutettuja.

Kun koulutustaso vakioidaan, sellun, paperin ja kartongin toimialalla työskennelleiden ansiot ovat suhteessa parhaat.

Verrattain hyvät tulot ovat olleet myös koksin ja öljyn, kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden, metallien jalostuksen sekä tietokoneiden, elektronisten ja sähkölaitteiden valmistuksen toimialoilla 30-vuotiaina työskennelleillä, kun heitä on seurattu nelikymmenvuotiaiksi saakka.

Tulot ovat kehittyneet vaatimattomammin lääkintätuotteiden, kumi- ja muovituotteiden, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden sekä moottori- ja muiden kulkuneuvojen valmistuksen toimialoilla.

Heikointa tulokehitys on ollut teollisuusaloista levy- ja sahateollisuudessa 30-vuotiaina työssä olleilla henkilöillä.

Parisuhde vahvistaa työllisyyttä ja tuloja

Teollisuustoimialoilla ansaitaan paremmin kuin muilla toimialoilla. Merkittävin jakolinja syntyy sen mukaan, onko henkilö ollut työssä 30-vuotiaana vai ei.

Perheellistyminen vaikuttaa naisten työuriin sekä työlliseksi kiinnittymisen että tulokehityksen kannalta. Miehillä vastaavat vaikutukset ovat vähäiset.

Tutkijat pitävät yllättävänä sitä, että parisuhteen vakaus vahvistaa sekä työllisyyttä että tuloja niin naisilla kuin miehilläkin. Nuorimmissa ikäkohorteissa suhteellinen ansiotaso on vankempi.

Parhaiten ansaitsi korkeasti koulutettu, parisuhteessa eri seurantojen ajan vakaasti ollut, tietojenkäsittelyn tai ICT-alan tutkinnon tehnyt, 1970-luvulla syntynyt korkeasti koulutettu mies.

Pirstoutuvatko työurat -koulutusgrafiikka

Matalasti koulutetuille vähiten aikuiskoulutusta

Viime vuosina on puhuttu jopa miljoonan suomalaisen uudelleenkoulutuksen tarpeesta, mutta näin suuriin lukuihin päätyneet laskelmat on kyseenalaistettu. Nyt arvioidaan, että uudelleenkoulutuksen tai laajan täydennyskoulutuksen tarve koskee vajaata puolta miljoonaa työikäistä.

Pirstoutuvatko työurat? -hanke tutki aikuiskoulutusta teollisuudessa eri näkökulmista. Uuden oppimiselle annettuja merkityksiä tutkittiin yritysorganisaatioiden ja työntekijöiden näkökulmista ja toimiala-asiantuntijoiden haastatteluaineiston perusteella.

Tilastokeskuksen työvoima- ja työolotutkimuksiin perustuvissa analyyseissa tutkijat havaitsivat, että matalasti koulutetut osallistuvat aikuiskoulutukseen kaikkein vähiten myös teollisuustoimialoilla.

Naisten havaittiin osallistuvan enemmän omaehtoiseen tutkintoon johtavaan koulutukseen mutta saavan miehiä vähemmän koulutusta työpaikoillaan. Naisteollisuustyöntekijät osallistuivat henkilöstökoulutukseen kahtena–kolmena päivänä siinä missä miesteollisuustyöntekijät kahtena–viitenä päivänä vuodessa.

Tutkijat kysyvät, voiko tällainen sukupuoliero johtua eroista ammattiasemissa työorganisaatioissa vai onko kyse syrjinnästä koulutukseen pääsyssä.

Aikuiskoulutusjärjestelmän uudistuksessa ollaan huolissaan etenkin matalasti koulutettujen valmiuksista kohdata teknologisen kehityksen aiheuttama työelämän muutos.

Teksti: Heikki Laurinolli
Kuva: Jonne Renvall

Satu Ojala & Pasi Pyöriä (toim.) Pirstoutuvatko työurat? Teollisuusalat talouden ja teknologian murroksissa. Tampere University Press, 2020.

 

Uusimmat uutiset kategoriassa Tutkimus

Uusimmat uutiset