Tutkimus

Työn tehostamisvaatimukset uuvuttavat suomalaisia

Saija Mauno/ Kuva: Jonne Renvall
Professori Saija Mauno varoittaa, että työn tehostamisessa piilee hyvinvointiriskejä, jotka on hyvä tiedostaa ennakolta. Kuva: Jonne Renvall
Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa käynnissä oleva tutkimus osoittaa, että suomalaisessa työelämässä työn tehostamisvaatimukset ovat moninaistuneet ja riskit työhyvinvoinnille kasvaneet.

– Tehostamisvaatimukset työntekijä kokee työn intensiivistymisenä, joka näkyy työtahdin kiristymisenä, lisääntyvinä oppimisvaatimuksina sekä kasvaneina odotuksina työntekijöiden itseohjautuvuuteen. Sekä työtehtäviä että koko työuraa on suunniteltava ja hallittava entistä itsenäisemmin kiireessä, jossa uutta pitää oppia koko ajan, kertoo professori Saija Mauno.

Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen ”Työn intensifikaatio ja sen hallinta itsesäätelyn voimavarojen avulla” (IJDFIN) -tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia ja sitä johtavat psykologian professorit Saija Mauno Tampereen yliopistosta ja Taru Feldt Jyväskylän yliopistosta. Tähän mennessä tutkimukseen on osallistunut yli 7000 suomalaista työntekijää eri ammattialoilta.

Hankkeen tulokset osoittivat, että työ on intensiivistynyt monella tapaa varsinkin tietotöissä, kuten opetus- ja tutkimustyössä. Toisaalta työtahdin kiristymistä koetaan melko paljon alalla kuin alalla, johtajat mukaan lukien.

– Huolestuttavaa on, että samat työntekijät kokevat työn intensiivistyneen monella tavalla, jolloin työntekijää kuormittavat yhtäaikaisesti kiristynyt työtahti, oppimisvaatimukset sekä itseohjautuvuus. Työn monimuotoinen intensiivistyminen ja sen riskit kasautuvat pitkälti samoille työntekijöille, Feldt kertoo.

Tulokset osoittivat, että työn intensiivistymisen kasautuminen lisäsi selvästi riskiä työuupumukseen. Työn intensiivistyminen ei kuitenkaan aina ole vain haitallista.

– Kohtuulliset oppimisvaatimukset työssä lisäsivät työn kokemista merkityksellisenä. Toisaalta merkityksellisyys kärsii, jos oppimisvaatimukset kasvoivat kohtuuttomasti, Mauno täsmentää.

– Organisaatiot luonnollisesti haluavat tehostaa työtä ja yhä useammin tehostuminen saavutetaan teknologian avulla. Tässä tehostamisessa piilee kuitenkin hyvinvointiriskejä, jotka on hyvä tiedostaa, varoittavat Mauno ja Feldt.

Lisätietoja:

Professori  Saija Mauno, Tampereen yliopisto, 040 753 0314, saija.mauno [at] tuni.fi
Professori Taru Feldt, Jyväskylän yliopisto, 040 805 3485, taru.feldt [at] jyu.fi

Tiedotteessa esitellyt tulokset on julkaistu seuraavissa artikkeleissa:

Mauno, S., Minkkinen, J., & Auvinen, E. (2019). Nakertaako työn intensiivisyyden lisääntyminen työssä suoriutumista ja työn merkityksellisyyttä? Vertaileva tutkimus eri ammattialoilla. Hallinnon tutkimus, 38 (4), 271-289.
Minkkinen, J., Mauno, S., Feldt, T., Tsupari, H., Auvinen, E., Huhtala, M. (2019). Uhkaako työn intensiivistyminen työhyvinvointia? Intensiivistymisen yhteys työuupumukseen opetus- ja tutkimustyössä. Psykologia, 54 (4), 255-273.
Stenman, J. Itkonen, H., Auvinen, E., Huhtala, M., Mauno, S., & Feldt. T. (2020). Työn intensifikaatio suomalaisilla johtajilla: Yhteydet työhyvinvointiin ja työnkuvan vaihtoajatuksiin. Työelämän tutkimus (painossa).