Tutkimus

Tutkimus ennakoi sujuvaa vuorovaikutusta ihmisten ja robottien välille

Robotti/ Kuva: Saara Lehtonen
Robotin katse voi vaikuttaa ihmiskatseen tavoin. Tämä robotti sai katsekontaktin ihmiseen Tutkijoiden yö -tiedetapahtumassa Tampereella syksyllä 2019. Kuva: Saara Lehtonen
Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan katsekontakti robotin kanssa voi vaikuttaa ihmiseen samalla tavalla kuin katsekontakti toisen ihmisen kanssa. Tutkimustulos ennakoi sitä, että vuorovaikutus tulevaisuuden sosiaalisten robottien kanssa saattaa olla yllättävänkin sujuvaa.

Robotiikan nopean kehityksen myötä on odotettavissa, että ihmiset tulevat olemaan enenevässä määrin vuorovaikutuksessa niin kutsuttujen sosiaalisten robottien kanssa. Vaikka robotit ovat koneita, tutkimusten mukaan ihmisillä vaikuttaa olevan taipumus liittää robotteihin ihmismäisiä ominaisuuksia. Ihmiset saattavat esimerkiksi arvioida robottien persoonallisuutta, luotettavuutta ja kyvykkyyttä niiden ulkonäön ja käyttäytymisen perusteella.

Kyselylomaketutkimusten avulla on voitu selvittää ihmisten käsityksiä sosiaalisista roboteista ja niiden ominaisuuksista, mutta erittäin keskeinen kysymys on se, millaisia automaattisia reaktioita sosiaaliset robotit herättävät meissä ihmisissä. Saako vuorovaikutus robotin kanssa aikaan samanlaisia reaktioita kuin vuorovaikutus toisen ihmisen kanssa?

Tampereen yliopiston tutkijat selvittivät asiaa tutkimalla millaisia fysiologisia reaktioita katsekontakti sosiaalisen robotin kanssa herättää. Katsekontakti valittiin tutkimuskohteeksi kahdesta syystä. Ensinnäkin aiempien tulosten perusteella tiedettiin, että tietyt tunnereaktioihin ja tarkkaavaisuuteen liittyvät fysiologiset reaktiot ovat voimakkaampia nähdessämme toisen ihmisen suoran, itseen kohdistetun katseen verrattuna sivuun suuntautuneen katseen näkemiseen. Toisekseen katseen suuntaaminen joko toista kohti tai hänestä poispäin on sellaista normaaliin vuorovaikutukseen liittyvää käyttäytymistä, johon nykyisetkin sosiaaliset robotit melko luontevasti kykenevät.

Tutkimuksessa tutkittavat olivat kasvotusten joko ihmisen tai humanoidirobotin kanssa. Ihminen ja robotti katsoivat joko suoraan kohti tutkittavaa (otti katsekontaktin) tai sivulle. Samanaikaisesti tutkittavilta mitattiin autonomisen hermoston aktiivisuutta kuvaavaa ihon sähkönjohtavuutta, positiivisia tunnereaktioita heijastelevaa ison poskiluulihaksen sähköistä toimintaa ja tarkkaavaisuuden suuntautumisesta kertovaa sydämen sykkeen lyhytkestoista hidastumista. Tulokset osoittivat, että kaikki edellä mainitut fysiologiset reaktiot olivat voimakkaampia katsekontaktiin kuin käännettyyn katseeseen, olivatpa tutkittavat kasvotusten toisen ihmisen tai robotin kanssa. Katsekontakti niin robotin kuin toisen ihmisenkin kanssa voimisti tutkittavien tarkkaavaisuutta, nosti heidän vireystilaansa ja herätti heissä positiivissävyisen tunnereaktion.

– Tulokset osoittavat, että sosiaalisten robottien ei-kielelliset, vuorovaikutusta säätelevät vihjeet voivat vaikuttaa ihmisiin samalla tavoin kuin ihmisten lähettämät vastaavat vihjeet. On kiinnostavaa, että reagoimme signaaleihin, jotka evoluution kuluessa ovat kehittyneet säätelemään ihmisten välistä vuorovaikutusta, myös silloin kun näitä signaaleja lähettävätkin robotit. Tällaiset tutkimustulokset ennakoivat sitä, että robottiteknologian kehittyessä vuorovaikutuksemme tulevaisuuden sosiaalisten robottien kanssa voi olla yllättävänkin saumatonta, toteaa väitöskirjatutkija Helena Kiilavuori.

– Tulokset olivat meille itsellemmekin varsin yllättäviä. Aikaisemmat tutkimuksemme ovat nimittäin osoittaneet, että katsekontakti saa aikaan havaitsemiamme reaktioita ainoastaan silloin, kun tutkittava tietää, että toinen henkilö todella näkee hänet. Esimerkiksi videoneuvottelussa katsekontakti kuvaruudulla näkyvän henkilön kanssa ei synnytä tällaisia reaktioita, jos tutkittava tietää, että hänen oma kameransa on pois päältä eikä toinen voi nähdä häntä. Se että katsekontakti robotin kanssa tuottaa tällaisia reaktioita kertoo siitä, että vaikka tiedämmekin robotin olevan eloton kone, suhtaudumme siihen vaistomaisesti ikään kuin se voisi nähdä meidät. Ikään kuin sillä olisi mieli, joka katselee minua, sanoo tutkimusta johtanut psykologian professori Jari Hietanen.

Tutkimusta tuki Pirkanmaan Kulttuurirahasto ja Suomen Akatemia

Kiilavuori, H., Sariola, V., Peltola, M. J., & Hietanen, J. K. (2021).  Making eye contact with a robot: Psychophysiological responses to eye contact with a human and with a humanoid robot. Biological Psychology.

Yhteystiedot:
Professori Jari Hietanen, jari.hietanen [at] tuni.fi. Puh: 040 190 1384

 

 

Uusimmat uutiset kategoriassa Tutkimus

Uusimmat uutiset