Hyppää pääsisältöön

Tutkijat, virkamiehet ja vaikuttajaryhmät keskustelevat täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoidoista

Julkaistu 13.1.2020
Tampereen yliopisto
- Jopa noin kolmannes suomalaisista on käyttänyt tai kokeillut täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja, joten kyse ei ole marginaali-ilmiöstä, sanoo tutkija Laura Kemppainen Helsingin yliopistosta. Hän on selvittänyt näiden hoitomuotojen käyttöä sekä Suomen että Euroopan tasolla.

 Alan tutkimusta ja tietoa sekä hoitojen asemaa kansanterveydessä, sääntelyä ja muita yhteiskunnan toimia käsitellään Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot - Haaste ja mahdollisuus -seminaarissa Helsingin yliopistossa tiistaina 14.1.2020.

Suomen sääntelyn tilannetta valottaa johtaja Jaska Siikavirta sosiaali- ja terveysministeriöstä.  

Täydentävän ja vaihtoehtoisen terveydenhoidon roolia muissa Pohjoismaissa esittelee Ruotsin sosiaali- ja terveyshallituksen eläkkeellä oleva pääjohtaja Kjell Asplund, jonka esitys painottuu Ruotsin hallituksen teettämään mittavaan selvitykseen, ehdotuksiin toimenpiteiksi mm. tiedonsaannissa ja koulutuksessa ja nykyisen lain muutosehdotuksiin. Jos selvityksen ehdotukset menisivät läpi, Ruotsin lakiin tulisi sekä lievennyksiä että kiristyksiä.

- Yhteiskunnallinen keskustelu on tarpeen, sillä aiheen ympärillä on paljon jännitteitä. Keskustelu täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoidoista ilmentää erilaisia käsityksiä sairaudesta, terveydestä, tiedosta ja asiantuntijuudesta, toteaa Tampereen yliopiston tutkija Pia Vuolanto.

Näitä tutkitaan parhaillaan Tampereen ja Turun yliopistojen yhteishankkeessa Terveys, tieto ja asiantuntijuus.

Professori Suvi Salmenniemen (Turun yliopisto) esitys käsittelee tutkimusta täydentäviin ja vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin liittyvästä yhteiskunnallisesta kritiikistä ja toiminnasta, jossa on mukana myös yhteiskuntapoliittista aktiivisuutta.

  – Tavoitteemme on ollut saada mukaan aihetta parhaillaan eri syistä pohtivia tahoja kuulemaan toistensa näkemyksiä, toteaa Yhdistävä Lääketiede ry:n puheenjohtaja, emeritaprofessori Anneli Milén.

Seminaarissa eri vaikuttajaryhmät, kuten Kansalaisaloite täydentävistä hoidoista, Suomen Lääkäriliitto, Luontaishoitoalan Foorumi ja eduskunnan Perinnehoitojen neuvottelukunta, esittelevät näkökulmaansa mm. selvityksen, sääntelyn ja yhteiskunnan muiden toimien tarpeesta.

Dosentti Pauliina Aarva korostaa esityksessään kotimaisen ja kansainvälisen tutkimustiedon hyödyntämisen merkitystä, kun pohditaan ja tehdään päätöksiä täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen asemasta koko terveyspalvelujen kentässä ja terveydenhuollossa.

Seminaarin järjestävät Tampereen ja Turun yliopistojen yhteishanke Terveys, tieto ja asiantuntijuus, Helsingin yliopisto ja Yhdistävä Lääketiede ry. Tilaisuuteen on ilmoittautunut 300 ihmistä.

Ohjelma

Tilaisuus myös striimataan

Lisätietoa seminaarista:
    

Dosentti, tutkija Pia Vuolanto, 050 318 6240, pia.vuolanto [at] tuni.fi
Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tiedon, tieteen, teknologian ja innovaatioiden tutkimuskeskus TaSTI, tavoitettavissa ma 13.1. klo 11 jälkeen       

Emeritaprofessori, dosentti Anneli Milén, 040 552 1337, anneli.milen [at] tuni.fi
Puheenjohtaja, Yhdistävä Lääketiede ry    

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 13.1.2020