Hyppää pääsisältöön

Tunteiden säätely voi muovata turvallisuuden kokemustamme

Julkaistu 20.6.2022
Tampereen yliopisto
kävelevän henkilön jalat ja niiden vieressä oikealla saman henkilön varjo
Tavoillamme säädellä tunteita saattaa olla merkitystä siinä, miten turvalliseksi olomme koemme, ilmenee Tampereen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin ihmisten jokapäiväisten turvallisuuden ja turvattomuuden kokemusten sekä tunteiden säätelyn välisiä ajallisia yhteyksiä.

Tunteiden säätelyllä tarkoitetaan ajassa etenevää prosessia, jossa ihminen pyrkii tavoitteellisesti vaikuttamaan tunteisiinsa erilaisten säätelykeinojen avulla. Yksilö voi esimerkiksi muuttaa ajatteluaan aluksi pelottavalta tuntuvasta tilanteesta korostamaan tilanteen vähemmän uhkaavia puolia vähentääkseen kielteisen tunnekokemuksensa voimakkuutta ja kestoa.

Tutkimuksen lähestymistapa perustuu viimeaikaisiin kiintymyssuhdeteoreettisiin malleihin, joiden mukaan turvallisuuden ylläpitäminen sekä turvattomuuden kanssa selviytyminen ovat tunteiden säätelyn ydintavoitteita. Kiintymyssuhdeteoria on alun perin John Bowlbyn ja Mary Ainsworthin kehittämä viitekehys, joka pyrkii ymmärtämään ihmisten turvallisuuden kokemuksen kehitystä läheisissä vuorovaikutussuhteissa sekä psykologista ja sosiaalista merkitystä läpi elämänkaaren.

Tutkimuksen ensimmäisen kirjoittajan, psykologian väitöskirjatutkija Jaakko Tammilehdon mukaan tutkimustulokset korostavat turvallisuuden ja turvattomuuden kokemusten aika- ja tilannesidonnaista luonnetta.

— Tyypillisesti tutkimus on pyrkinyt ymmärtämään turvallisuuden kokemuksen ja tunteiden säätelyn yhteyksiä tutkimalla yksilöiden välisiä eroja kiintymystyyleissä, joilla tarkoitetaan suhteellisen pysyviä käsityksiä toisten luotettavuudesta ja saatavilla olosta sekä omasta arvokkuudesta ja kyvykkyydestä.

— Kuitenkin jokainen meistä kokee sekä turvallisuuden että turvattomuuden hetkiä elämässään. Tutkimuksemme mukaan sillä, miten säätelemme tunteitamme, saattaa olla merkitystä turvallisuuden ja turvattomuuden kokemustemme vaihtelulle päivittäisessä arjessa.

Tammilehdon mukaan tutkimustulokset tarjoavat alustavia vihjeitä tunteiden säätelykeinojen toiminnallisesta roolista turvallisuustavoitteiden palvelijana. Erityisesti tutkimuksessa korostui ruminaatio, jolla tarkoitetaan ajattelun toistuvaa kohdentamista ja kaventamista kielteisiin asioihin ja tilanteisiin.

— Tuloksemme viittaavat siihen, että arkielämän turvattomuuden kokemukset saattavat altistaa ihmisiä ruminointiin, mikä voi heijastaa heidän pyrkimyksiään etsiä ratkaisuja turvallisuuden kokemuksen puuttumiseen.

Tutkimus on osa psykologian tohtori Jallu Lindblomin johtamaa Päivittäiset tunteet -tutkimusprojektia ja Eino Jutikkalan rahaston, Suomen Kulttuurirahaston sekä Suomen Akatemian rahoittama. Tutkimus on julkaistu kaikille avoimena Cognition and Emotion -lehdessä. Tutkimusryhmä jatkaa tutkimusta teeman parissa. Hiljattain esirekisteröidyssä tutkimuksessa tullaan selvittämään kiintymystyylien ja päivittäisen tunteiden dynamiikan välisiä yhteyksiä.

Jaakko Tammilehto, Guy Bosmans, Peter Kuppens, Marjo Flykt, Kirsi Peltonen, Kathryn A. Kerns, Jallu Lindblom: Dynamics of attachment and emotion regulation in daily life: uni- and bidirectional associations. Cognition and Emotion
https://doi.org/10.1080/02699931.2022.2081534