Tiedejulkaisemisen kaupallisuus yllätti opiskelijat
Tiedemaailma
Akateeminen maailma ja sen toimintakulttuuri voi olla monelle opiskelut aloittavalle kovin vieras. Ymmärrys tiedemaailmasta ja käsitys siitä, miten tieteellistä tietoa tuotetaan ja jaetaan, kuitenkin karttuu vaivihkaa opintojen edetessä. Asioita oppii ja omaksuu sitä mukaa, kun ne tulevat omalle kohdalle. Kandivaiheen-opiskelijana näkökulma on kuitenkin oman kokemuksen mukaan ollut käytännöllinen - miten tieteellistä tekstiä tuotetaan ja mistä ja miten haetaan omaan aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Laajempana kokonaisuutena siitä oppiminen on ollut melko suppeaa, ja tieteen tekemiseen liittyvät ilmiöt, kuten avoimen tieteen edistäminen, ovat jääneet pienemmälle huomiolle.
Kun lopulta kuulimme toimintatavoista, jotka esimerkiksi tiedejulkaisemista ympäröi, muistamme hämmästyneemme: julkisesti rahoitettu tieteellinen tieto ei saavuta suurta yleisöä maksumuurien takaa. Mielikuva tieteellisen tiedon jakamisen vapaudesta otti osumaa. Tämä herätti ajatuksen, että haluamme olla mukana edistämässä parempia ja reilumpia käytäntöjä.
Avoin tiede opinnoissa
Avoin tiede tulee kyllä aiheena tutuksi opintojen aikana muun muassa kirjaston tiedonhankintataidot -kurssilla, jota järjestetään ensimmäisen vuoden opiskelijoille ja opinnäytteen tekijöille. Näiden väliin on kuitenkin jäänyt perustutkintovaiheessa aiheen osalta kuilu, sillä keskittyminen on pitkälti oman alan substanssiosaamisen kartuttamisessa, eikä esimerkiksi tieteellisen julkaisemisen lainalaisuuksien ymmärtämisessä.
Opinnäytteen tekeminen kartuttaa käytännön tutkimustaitoja ja opinnoissa pääsee myös kenties ensimmäistä kertaa aineistonhallintakysymyksien äärelle. Opiskelijan henkilökohtainen ensikosketus avoimeen julkaisemiseen taas tapahtuu opinnäytteen julkaisemisen myötä, mutta kuinka moni lopulta tulee pohtineeksi avointa julkaisemista osana avointa tiedettä ja laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä?
Tieteellisten julkaisujen avoimeen saatavuuteen ei tule kiinnitettyä valtavasti huomiota, sillä TUNI-tunnukset oikeuttavat kirjaston hankkimien laajojen tietokantojen ja e-aineistojen käyttöön. Opettajat saattavat myös lisätä e-materiaaleja Moodle-alueelle suoraan opiskelijoiden saataville. Huomio avoimuuteen kiinnittyy oikeastaan vasta, kun välitöntä pääsyä mielenkiintoiseen artikkeliin ei kirjaston kautta olekaan.
Ensimmäinen käytännöllinen kysymys, joka tilanteessa herää on kenties: miten pääsisin tähän käsiksi. Toisaalta omalla kohdallamme on aina herännyt myös kysymys: miksi? Mistä syystä pääsy tähän tietoon on minulta evätty, mitkä asiat taustalla vaikuttavat?
Kokemuksia harjoittelusta Tampereen yliopiston kirjastossa
Muun muassa näihin kysymyksiin olemme saaneet vastauksia ja näkökulmia harjoittelusta Tampereen yliopiston kirjastossa. Mitä tieteellisen tiedon saatavuus ja avoimuus korkeakouluyhteisössä ja koko yhteiskunnassa vaatii, mitä konkreettisia toimia tähän liittyy, ja mihin laajempiin ilmiöihin yksittäisen julkaisun, tutkimusaineiston, tai oppimateriaalin tuominen avoimesti saataville kietoutuu. Kirjasto toimii tutkijoille ja tutkimukselle tärkeänä tukena siinä konkreettisessa työssä, joka avaa tieteellistä tietoa kaikkien yhteiskunnan jäsenten hyödynnettäväksi. Tehtävä ei kuitenkaan ole helppo ja haastetta löytyy, sillä avoimuuden vastapuolelta löytyy voimakkaat kaupalliset intressit.
Laaja toimintakulttuurin muutos avoimeen suuntaan vaatiikin tietoisuutta, konkreettista toimintaa, poliittisia päätöksiä, sekä erityisesti teemaviikonkin mukaisesti: yhteisöllisyyttä.
Hyvää Open Access -viikkoa!
Teksti: Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen opiskelijat Elli Ojala ja Juuso Salin
