Tiedote

Tekniikan ala tarvitsee naisia ja nuoret naiset oikeaa tietoa alan ammateista

Shaking up tapahtumakuva Jonne Renvall
Shaking up tech -tapahtuma syksyllä 2019 kokosi Tampereelle suuren joukon tekniikasta kiinnostuneita nuoria naisia. Kuva: Jonne Renvall
Teknologia-alalla on pulaa korkeakoulutetuista, varsinkin naisia tarvitaan lisää. Jotta tyttöjä saadaan hakeutumaan alalle, heille pitää jakaa oikeaa tietoa siitä, millaisia töitä ala tarjoaa.

Suomessa teknologia-aloilla työskentelevistä vain viidennes on naisia. Suomalaisten tyttöjen matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on PISA-tutkimusten mukaan maailman kärkiluokkaa. Tytöt siis osaavat matikkaa yhtä hyvin kuin pojat, mutta eivät hakeudu tekniikan alan koulutukseen.

Tampereen ammattikorkeakoulun koordinoima Naistech – Naisvoimaa tekniikkaan -hanke etsii keinoja, joilla tyttöjen kiinnostus teknologia-alaa kohtaan saadaan heräämään. Projektipäällikkö Marja Keräsen vetämä hankkeen tavoitteena on lisätä naisten osuutta tekniikan korkeakouluopiskelijoissa erityisesti kone-, automaatio-, talo- ja sähkötekniikan aloilla. Näillä aloilla naisten osuus on alle 10 prosenttia.

Kummiryhmiä ja kummiyrityksiä tulossa

Nuoret tarvitsevat ammatinvalintansa tueksi monenlaista tietoa ja tukea. Opinto-ohjaajat ovat tässä avainasemassa. Lukioiden ja toisen asteen opinto-ohjaajien on usein vaikea löytää kootusti tietoa teknisten alojen eri vaihtoehdoista. He tarvitsevat tekniikan ammateista tietoa, jota välittää nuorille. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat perusopetuksessa opiskelevat 9.-luokan oppilaat, lukiolaiset ja toisella asteella opiskelevat nuoret.

Opinto-ohjaajista on nyt kerätty verkosto, jonka avulla etsitään tyttöjä pilottiryhmään, tutustumaan tekniikan alan ammatteihin. Kummiryhmien piti käynnistyä jo tänä keväänä, mutta koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne on siirtänyt ryhmien aloituksen syksyyn. Suunnitteilla on kaksi erillistä pilottiryhmää: toisessa ryhmässä ovat 8.-luokkalaiset oman ryhmänään, toinen on lukiolaisten ryhmä.

Myös kummiyrityksien haku on meneillään. Yritykset voivat hankkeen kautta saada kummiryhmän opiskelijoita harjoittelu- ja kesätyöpaikkoihin ja TET-paikkoihin. Useita yrityksiä on jo ilmoittautunut, mutta uusiakin mahtuu vielä mukaan.

– Opinto-ohjaajien kanssa on sovittu työpajoja, joissa sparraamme heitä ja saamme heiltä tietoa, millaista tukea he tarvitsevat omassa ohjaustyössään, Keränen sanoo.

Naistech-hanke muun muassa kokoaa opoille tietopaketteja, joissa teknologia-alan ammatteja esitellään kiinnostavasti.

– Yritämme avata eri ammatteja: mitä tekee esimerkiksi suunnittelija tai millaisista asioista projektipäällikön työ koostuu.

Tekniikka on tavallisten ihmisten hommaa

Naisten vähäisestä hakeutumisesta teknisille aloille on oltu Suomessa huolissaan jo pitkään. Toiveet tilanteen parantamiseksi ovat suuret. TAMKin talotekniikan yliopettaja Pirkko Harsian mukaan naisten saaminen tekniikan pariin on kestoaihe, joka kiinnostaa monia tahoja.

– Olemme saaneet Naistech-hankkeeseen mukaan tekniikan alan suurimpia järjestöjä, joiden kanssa tiivistämme yhteistyötä. Järjestöjen kannustus ja innostus motivoi meitä suuresti, hankkeessa mukana oleva Harsia kertoo.

Tällä hetkellä naisten osuus myös TAMKin talotekniikan opiskelijoista on pieni.

– Talotekniikan koulutuksessa korkeakoulutasolla naisten osuus on 6–9 prosenttia, Harsia kertoo.

On tehty useita tutkimuksia, miksi naiset eivät hakeudu teknologia-ammatteihin. Tyttöjen matemaattinen osaaminen peruskoulussa on parempaa kuin poikien, silti he kokevat, että osaavat sitä huonosti. Harsian mukaan tytöt kaipaavat erityisesti tietoa siitä, mihin tekniikkaa käytetään. Tekniikan alalla on valtava määrä kiinnostavia ammatteja, joita tavallinen ihminen ei edes huomaa.

– Tekniikan ala sisältää hyvin mielenkiintoisia juttuja, joita on hyvä avata. Vanha mielikuva siitä, että tekniikassa ollaan sormet rasvassa mopon sisällä, ei enää päde.

Pitkän opettajakokemuksensa perusteella Harsia tietää, että tekniikan ala tarjoaa monenlaiselle osaamiselle työtehtäviä. Ei tarvitse olla huippulahjakas päästäkseen tekniikan alan opintoihin. Teknologiaosaajista ovat riippuvaisia monet muutkin alat. Terveydenhuoltomme ei toimi, jos taustalla ei ole tekniikan osaamista. Ihmiset ja tavarat eivät kulje. Vientiteollisuus on pitkälti teknologian varassa.

– Niin sanotut pehmeät alatkaan eivät voi toimia, jos meillä ei ole tekniikan alan ihmisiä töissä rakentamassa, ylläpitämässä ja kehittämässä niille teknisiä ympäristöjä.

Asenteet vaikuttavat yhä

TAMKin talotekniikan koulutuksessa tyttöjä on yleensä vähän, joillakin vuosiluokilla ei yhtäkään, mikä tekee tilanteesta haastavan.

– Tytöiltä vaaditaan tietynlaista rohkeutta olla se, mikä on. Ei tarvitse muuttua samanlaiseksi kuin pojat. On ihan eri asia, jos ryhmässä on 5–10 tyttöä kuin se, että olet siellä yksin.

Talotekniikan insinöörintutkinnon suorittaneet naisopiskelijat kuitenkin työllistyvät erittäin hyvin. Heillä on Harsian mielestä usein sellaisia ominaisuuksia, joita tietyt työtehtävät vaativat. Työnantajatkin tietävät tämän.

– Minulle on usein soitettu, onko sinulla joku hyvä tyttö valmistumassa – jos ei ole, hyvä poikakin kelpaa, Harsia sanoo.

Miksi tytöt eivät sitten hae tekniikan aloille? Syitä on Keräsen ja Harsian mukaan monia. Perinteiset asenteet ovat yksi sellainen.

– Ajatellaan, että on miesten ja naisten töitä. Monet tytöt kokevat, ettei heistä ole tälle alalle. Ympäristön paineet ja koti vaikuttavat paljon. Joissain tutkimuksissa on todettu, että isän vaikutus varsinkin on suuri. Haluamme siksi kannustaa myös isiä, että tukisivat tyttöjä hakemaan teknisen alan koulutuksiin.

Nainen sopii molempien mielestä tekniikan tehtäviin siinä missä mieskin.

Jokainen työ sopii kenelle tahansa sukupuolesta riippumatta

Taru Metsä-Patanen_opiskelijatarina

Taru Metsä-Patanen, 25, opiskelee TAMKissa toista vuotta sähköisen talotekniikan insinööriksi. Patanen kannustaa tyttöjä hakemaan tekniikan alalle, koska ei löydä yhtään syytä olla hakematta.

Metsä-Patasen mielestä jokainen työ sopii periaatteessa sekä miehille että naisille.  Koska naisia on tekniikan alalla vähemmän, on hänen mukaansa helpompi erottua massasta.

– Itse en ole kokenut syrjintää naisena työhaastatteluissa tai muissa tapaamisissa yrityksien edustajien kanssa. Ehkä jopa päin vastoin. Olen kuullut, että työnantajat kaipaavatkin naisen näkökulmaa asioihin.

Lue Taru Metsä-Patasen koko opiskelijatarina

Lämmönsiirron fysiikan ymmärtäminen ei ole sukupuolesta kiinni

Johanna Parviainen_opiskelijatarina

Johanna Parviaisen, 34, mielestä teknologia-alalla työntekijän sukupuolella ei ole merkitystä. Parviainen opiskelee TAMKissa LVI-talotekniikan insinööriksi viimeistä vuotta.

– Kaikki meidät kohdataan opetuksessa yksilöinä. Esimerkiksi lämmönsiirron fysiikan ymmärtäminen tai CAD-piirron onnistuminen ei ole sukupuolesta kiinni. Ehkä siitä on jopa hyötyä, että osaa ajatella asioita naisellisen monimutkaisesti ja tehdä useampaa asiaa yhtä aikaa, Parviainen sanoo.

Tutustu Johanna Parviaisen koko opiskelijatarinaan
 

Naistech-hankkeen kansallisena rahoittajana toimii Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama.

Lisätietoja: Marja Keränen, TAMK, projektipäällikkö 31.3.2020 saakka, marja.keranen [at] tuni.fi
Elina Harju, TAMK, projektipäällikkö, 1.4.2020 alkaen, elina.harju [at] tuni.fi, +358 469 215 157

 

Teksti: Arja Hautala

Uusimmat uutiset kategoriassa Tiedote

Uusimmat uutiset