Talotekniikan opiskelijat toteuttavat tosielämän toimeksiantoja uusissa projektiopinnoissa ja painavat intohimolla hommia
− Pyyntöjä yrityksiltä ja hankkeista tulee sellaiseen tahtiin, että näimme tarpeelliseksi luoda alustan, jossa talotekniikan TKI-projekteja voidaan toteuttaa, taustoittaa sähköisen talotekniikan tutkintovastaava, lehtori Aki Kortetmäki.
Uusi projektiopintojakso koeponnistettiin viime keväänä. Sähköisen talotekniikan ja LVI-talotekniikan opiskelijat asettavat tavoitteensa ja hoitavat projektin maaliin omannäköisellään tavalla. Ohjeistukset ja ympäristöt on mietitty valmiiksi, ja opettajat toimivat valmentavina ohjaajina. Vastuu projektista on kuitenkin opiskelijoilla.
− Kevään toteutuksessa oli mukana 60 päiväopiskelijaa ja 30 monimuoto-opiskelijaa. 90:lle opiskelijalle piti kylmiltään keksiä tekemistä, ja luottaa siihen, että opiskelijat omatoimisesti saisivat homman käynnistettyä. Ja hehän saivat, Kortetmäki myhäilee.
Projektit kumpuavat tarpeesta – esimerkkinä koronakammio
Kortetmäki kollegoineen on silmin nähden innoissaan projektiopintojaksosta. Opiskelijat ja opettajat ovat voineet soveltaa aiemminkin, mutta tällaista toteutusta ei talotekniikassa ole aiemmin tehty.
− Loimme projektiopintojakson tyhjästä. Alkuun jännitti se, löytyykö jokaiselle mielekäs aihe ja ryhmä. Opiskelijat tarttuivat innokkaasti konkretiaan ja konsepti toimi – se yllätti positiivisesti.
LVI-talotekniikan tutkintovastaava, lehtori Antti Mäkinen nyökkää vieressä.
− Saamme opiskelijoita aktivoitua hankkeisiin. Nyt jokainen heistä osallistuu jossain opintojensa vaiheessa projektiin, jossa mietitään projektinhallintaa, roolitusta ja aikataulutusta. Heille se on hyödyllistä oppia työelämään ja meille ammattikorkeakouluna parasta työelämäyhteistyötä.
Projektiopinnoissa E3-jättihankkeeseen kehitetty aerosolikammio ylitti jo uutiskynnyksenkin. Mäkisen mukaan tällainen oppimistapa on juuri koronakammion tapaisia asioita varten. Kesto ja ryhmän kulloinenkin kokoonpano ovat joustavia, koska projekti kumpuaa tarpeesta.
”Mukavaa vaihtelua verrattuna perinteiseen luennolla istumiseen”
LVI-talotekniikkaa opiskelevan Jarno Nevanperän kokemukset projektiopintojaksosta ovat erittäin hyvät. Monipuolista projektitarjontaa kiittävä Nevanperä osallistui kahteen eri projektiin.
− Molemmissa projekteissa tiimihenki oli loistava, ja kaikki toivat oman osaamisensa mukaan. Kurssi oli mukavaa vaihtelua verrattuna perinteiseen luennolla istumiseen. Tärkeä oppi molemmista oli myös aikatauluttaminen ja kalentereiden yhteensovittaminen.
Opiskelijat kannattelevat itse omaa tiimiään
Opiskelijat saivat opastuksen projektimaisesta työskentelystä yrittäjyysopintojen opettajalta. Myös pitkään projektityötä tehnyt työelämämentori jakoi kokemuksiaan urakointimaailmasta ja vanhemmilta mestareilta saamiaan vinkkejä. Hän kertoi rehellisesti työn valoisista ja varjoisammistakin puolista.
Sitten valta ja vastuu siirtyi opiskelijoille. Ryhmät organisoituivat itse, ja päättivät roolit. He kirjasivat työsuunnitelmaan sisällön, riskit, etenemisaikataulun, resurssit ja niiden jakamisen. Mäkisen mukaan vastuu on kannettu pääsääntöisesti hyvin, ja projektit lähtivät pilottijaksolla lennokkaasti käyntiin.
Käytännönläheiset aiheet tuovat tekemiselle merkityksellisyyttä
Kurssin projektikäsikirjasta löytyy lista toistuvista ja kertaluonteisista työn aiheista. Niitä kumpuaa talotekniikan tutkimushankkeista, henkilöstöltä, yrityskumppaneilta ja arkisesta toiminnasta. Opiskelijatkin tuovat omia tutkimusideoitaan tai selvitystöitä työnantajiltaan.
− Projektit ovat liittyneet kiinteistön energiantuotannon tehostamiseen, korjausrakentamiseen, ilmalämpöpumppuihin ja ilmanvaihtokoneisiin. Listalla on myös ohjelmistoratkaisuja tarjoavan Cadmaticin projekti, ja jo mainettakin saanut LVI-kilpailu, kuvailee Kortetmäki.
Työaiheisiin lukeutuvat myös teollisuustekniikan webinaarin ja alumnitapahtuman järjestäminen sekä talotekniikan podcast, video, kuvapankki ja somekampanja toisen asteen opiskelijoille.
Osa ryhmistä kehittää koulutusmateriaaleja sekä opetus- ja demoympäristöjä. Projektissa on syntynyt yliopistojen kanssa myös poikkitieteellinen verkkokurssi, jota opiskelijat pilotoivat ennen julkaisua. Assarityöpajassa kokeneemmat opiskelijat tukevat nuorempia.
Projektit avaavat opiskelijoille kontakteja työelämään
Nevanperän projektitiimi osallistui valtakunnalliseen Sähköinsinööri SIL ry:n projektikilpailuun. He paransivat rakennusten energiatehokkuutta ja vähensivät rakennusten päästöjä.
− Mielenkiintoinen ja tosi ajankohtainen projekti! Saimme tutkia ja pohtia laatikon ulkopuolelta. Tehtävä antoi eväitä tulevaisuuteenkin, sillä EU:ssa energiatehokkuutta parannetaan nopealla aikataululla, Nevanperä korostaa.
Vuosittain opiskelijat järjestävät myös opiskelijoiden ja toimijoiden messutapahtuman, TATE-treffit. Opiskelijat tekevät tuttavuutta yritysten kanssa sekä haarukoivat harjoittelu- tai opinnäytetyöpaikkoja. Järjestelyissä mukana olleen Nevanperän tavoitteet täyttyivät: hän kehitti projektityöskentelytaitojaan, ongelmanratkaisukykyään ja verkostoitui.
Loppuseminaari osoitti, että opiskelijat motivoituvat vastuusta
Kortetmäki kehuu opiskelijoiden järjestämää loppuseminaaria, joka oli koko porukan mielestä kiinnostavin ja sisällöltään rikkain osa toteutusta.
− Seminaari oli todella upea ja meillä oli ilo katossa! Opiskelijat olivat panostaneet loppuesityksiin ja esittelivät niitä ylpeinä. He olivat oivaltaneet ryhmäytymisen, suunnittelun, vastuunjaon, ennakoinnin ja kommunikoinnin tärkeyden.
Lehtoreiden mieltä lämmittää opiskelijoiden antama, kauttaaltaan positiivinen palaute.
− Hienoin oivallus pedagogisesti on se, että kun opiskelijat saavat itse vallan ja vastuun, se motivoi. Useampi kertoi antaneensa itsestään enemmän kuin vastaavilla kursseilla ja painaneensa intohimolla hommia. Se on mukavaa kuultavaa, Kortetmäki toteaa tyytyväisenä.
Oppia on kertynyt myös lehtoreiden reppuun.
− Muissa ammattikorkeakouluissa opetusta ei ole toteutettu tässä laajuudessa osana pakollisia opintoja. Suoraviivaistamme konseptia, ja seuraavalle kierrokselle kutsumme lisää yrityksiä.
Talotekniikan tutkinto-ohjelmissa asioita tykätään tehdä yhdessä
Iso toteutus ei ole itsestäänselvyys. Kortetmäen mukaan se on mahdollista, koska TAMKin talotekniikan tutkinto-ohjelmissa kaikki puhaltavat yhteen hiileen ja asioita tykätään tehdä yhdessä. Kortetmäki kollegoineen jakaa mielellään hyviä projektikäytäntöjä talon sisällä ja laajemminkin.
− Talotekniikan nopea kehitys ja energiakriisi edellyttävät, että emme opeta vain kalvoilla. Opiskelijamme oppivat itse etsimään relevanttia tietoa, soveltamaan sitä ja toimimaan poikkitieteellisissä projekteissa. Ne ovat avaintaitoja, jotka kantavat pitkälle työelämässä.
Lisätiedot:
Aki Kortetmäki
Sähkötekniikan tutkintovastaava, lehtori
Rakennettu ympäristö ja biotalous
Tampereen ammattikorkeakoulu
aki.kortetmaki [at] tuni.fi, 040 662 7739
Antti Mäkinen
LVI-talotekniikan tutkintovastaava, lehtori
Rakennettu ympäristö ja biotalous
Tampereen ammattikorkeakoulu
antti.j.makinen [at] tuni.fi, 050 5717722
Teksti: Hanna Ylli
Kuvat: Aki Kortetmäki
Aamulehden 10.2.2022 julkaisema uutinen: Tällainen on Tamkin ”koronakammio” – Kuuden opiskelijan porukka rakentaa ainutlaatuista ihmisen viruspäästöjä tutkivaa laitetta Tampereella
Kiinnostuitko TAMKin talotekniikan opinnoista? Lue lisää koulutuskorteilta!
