Tiedote

Sisältösekaannuksen selviytymisopas auttaa harhaanjohtavien mediasisältöjen tunnistamisessa

Mediankäyttäjä on alati vaikuttamispyrkimysten kohteena. Valeuutiset ovat vain jäävuoren huippu.

Miten erotat humpuukin oikeasta tieteestä? Miksi väärä tieto leviää usein nopeammin kuin oikea?
Miten tunnistat propagandaa levittävät trolli- ja bottitilit? Miten journalismi tuottaa sisältösekaannusta?

Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskuksen ja Aalto-yliopiston tuottama Sisältösekaannuksen selviytymisopas on uusi verkkosivusto, jonne on koottu yleisiä vaikuttamisen, harhaanjohtamisen ja väärän informaation välittämisen tapoja verkossa.

Mediankäyttäjä törmää nykyisin netissä monenlaisiin vaikuttamaan pyrkiviin ja harhaanjohtaviin mediasisältöihin. Uutiselta näyttävä sisältö voi paljastua propagandaksi, tiedejuttu humpuukiksi ja journalistinen henkilöhaastattelu natiivimainokseksi. Ilmiötä kutsutaan sisältösekaannukseksi.

Perinteiset sisältöjen esitystavat ovat sekoittuneet ja sulautuneet toisiinsa, ja käyttäjän voi olla vaikea erottaa toisistaan journalistista tekstiä, mainosta tai sepitettyä valeuutista.

Sisältösekaannus hämmentää ja pahimmillaan lisää mediankäyttäjien epäluottamusta kaikenlaisiin mediasisältöihin tai jopa poliittiseen järjestelmään.

– Helppolukuinen opas on tarkoitettu kriittisen medialukutaidon kehittämisen apuvälineeksi, sanoo tutkija Elina Noppari Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskuksesta.

– Vaikka medialukutaidosta puhutaan yleensä lasten ja nuorten yhteydessä, opasta kirjoitettaessa on ajeltu aikuisia, jotka hekin tarvitsevat tukea liikkuessaan digitaalisessa mediaympäristössä. Monet yliarvioivat oman kykynsä tunnistaa harhaanjohtavia mediasisältöjä. Näin vaalikeväänä sivuston avulla voi sparrata omia käsityksiään vaikkapa poliittisesta vaikuttamisesta, Noppari huomauttaa.

– Oppaan tavoite on monipuolistaa nettivaikuttamisesta ja esimerkiksi valeuutisista käytyä keskustelua, selittää tutkija Paula Haara.

– ”Totta vai valetta” on liian kapea lähtökohta mediasisältöjen arvioimiseksi, sillä harhaanjohtamisessa ei välttämättä tarvita valehtelua. Mediasisältöjen vaikutuspyrkimyksiä tulisi arvioida monista näkökulmista ja tunnistaa tekstien sisältämiä ideologioita ja narratiiveja. Yksi keskeinen mediasisällölle esitettävä kriittinen kysymys on, kuka tai millainen taho juuri tällaisesta kertomuksesta hyötyy?, Haara sanoo.

Sisältösekaannuksen selviytymisopas on tuotettu Media-alan tutkimussäätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa, jossa tarkasteltiin sitä, miten mediankäyttäjät arvioivat erilaisten mediatekstien luotettavuutta.

Oppaassa tuodaan esiin myös hankkeen yleisötyöpajoihin osallistuneiden näkemyksiä sekä laajaan data-aineistoon perustuvia tuloksia suomalaisista vastamedioista ja esimerkiksi niillä esiintyneestä venäjämielisestä propagandasta.

Sisältösekaannuksen selviytymisopas -sivusto avattiin tiistaina 29.1. Tekijät toivottavat kiinnostuneet tervetulleiksi osallistumaan samana päivänä aiheesta käytävään Twitter-keskusteluun: #sisaltosekaannus.

Lisätietoja:
Elina Noppari, 041 503 6647, elina.noppari [at] tuni.fi, COMET-tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto
Paula Haara, 050 318 7677, paula.haara [at] tuni.fi, COMET-tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto
Matti Nelimarkka 050 527 5920, matti.nelimarkka [at] aalto.fi, Aalto-yliopisto