Populistinen vastamedia juurruttaa polarisoitunutta ajattelutapaa mediavälitteiseen julkiseen keskusteluun, joka on jo monin muin tavoin pahantahtoisen informaatiovaikuttamisen ja propagandan kohteena.
Tuomolan tuore väitöskirja pureutuu populistisen vastamedian julkisen puhuttelun tapoihin, joiden avulla se houkuttelee yleisöä rasistisen ja syrjivän viestinsä äärelle. Tuomola tutki väitöskirjassaan pääasiassa MV-lehteä esimerkkinä populistisesta vastamediasta:
– MV-lehden maahanmuuttopuheesta rajaamani julkisen puhuttelun tavat osoittavat, että populistinen tyyli on polttoainetta polarisoivan viestin levittämiseksi. Populistisen vastamedian provokatiiviset ja tunteita herättävät sisällöt kiertävät sosiaalisen median alustoilla ja keräävät julkaisuille lisää huomiota.
Tuomola tarkasteli MV-lehden julkisen puhuttelun tapoja maahanmuutto- ja pakolaiskeskustelussa vuosina 2015–2017. Väitöskirjan tutkimusaineisto koostuu viidestä MV-lehdessä ja yhdestä Breitbart London -sivustolla julkaistusta uutistapauksesta, joiden tekstejä ja kuvia Tuomola analysoi:
– Tutkimukseni tuottaa työkaluja, joiden avulla voidaan tunnistaa populistisen vastamedian käyttämiä tyylillisiä, retorisia ja ideologisia puhuttelutapoja. Samansisältöiset puhuttelutavat ovat tunnistettavissa sekä MV-lehdessä että yhdysvaltalaislähtöisessä Breitbart Londonissa. Voidaan siis puhua ylikansallisesta vaikuttamisen tavasta.
Ymmärrystä ja työkaluja yhteiskunnallisten kriisien varalle
Väitöskirjan tutkimusaineiston aikasidonnaisuudesta huolimatta havaintoja voidaan hyödyntää myös nykyisten ja tulevien yhteiskunnallisten kriisien ja murrosten aikana. Tutkimustulokset lisäävät ymmärrystä siitä, miten populististen julkaisujen vaihtoehtoinen kertomus rakentuu virallisen tarinan kritiikiksi.
Vuosien 2015–2016 pakolaisten tulon jälkeen populistista vastakkainasettelua suomalaisessa julkisessa keskustelussa ovat synnyttäneet koronapandemiaan, Ukrainan sotaan ja Nato-jäsenyyteen liittyvät kysymykset.
– Uusien kriisien kautta on käynyt ilmi, että populistinen vastamedia toistaa niistä kertoessaan vastaavia julkisen puhuttelun tapoja kuin joita väitöstutkimuksessani avaan. Ongelmalliseksi MV-lehden julkisen puhuttelun tekee sen itsessään syrjivä, polarisoiva ja rasistisuudessaan lainvastainen maailmankuva, joka on ristiriidassa liberaalidemokratian suvaitsevan ja monikulttuurisen arvomaailman kanssa, Tuomola kertoo.
Tuomolan mukaan MV-lehti luo kuvaa maailmasta, joka on jatkuvasti kriisien runtelema. Se luo mielikuvia Suomesta, jonka uhat tulevat myös maan rajojen ulkopuolelta, eikä maamme eliitti osaa tai halua suojella kansaamme niiltä. Siksi kansamme ei voi MV-lehden mukaan luottaa päättäjiin tai viranomaisiin.
– Tästä näkökulmasta katsottuna voi ymmärtää, miksi populistisen vastamedian tavoitteissa on heikentää ihmisten luottamusta demokraattiseen yhteiskuntajärjestelmään, jonka olemassaololle tutkittuun tietoon perustuva päätöksenteko ja journalistinen media ovat ensiarvoisen tärkeitä, Tuomola kiteyttää.
Tuomolan mielestä myös ammattimaisesti tuotetun journalistisen median tulisi toimia vastuullisesti julkisen keskustelun polarisoitumisen ehkäisemiseksi:
– Keskeistä on pohtia, miten journalistinen valtavirtamedia voisi käsitellä populistisen vastamedian esiin tuomia kysymyksiä siten, että polarisoivat ja kärjistävät julkaisut eivät olisi niille ainut kanava.
Väitöstilaisuus perjantaina 10. maaliskuuta
Yhteiskuntatieteiden maisteri Salla Tuomolan journalistiikan alaan kuuluva väitöskirja Hyvä, katala vastajulkisuus. Populistisen vastamedian julkisen puhuttelun tavat maahanmuutto- ja pakolaiskeskustelussa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 10.3.2023 kello 12 alkaen Tampereen yliopiston Päätalon luentosalissa A1 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti, yliopistonlehtori Juha Herkman Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii tenure track -professori Laura Ahva Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
Tutustu väitöskirjaan.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.
Kuva: Kaisa Varkila