Hyppää pääsisältöön

Ristiinopiskelu laajenee kaikkiin korkeakouluihin

Julkaistu 12.12.2019
Tampereen yliopisto
Mikko Markkola/ Kuva: Erkki Karén
– Sopimuksessa pyritään siihen, että toisesta korkeakoulusta hankitaan vain sellaista osaamista, mitä omassa korkeakoulussa ei ole, sanoo ristiinopiskelun kehittämishankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Mikko Markkola. Kuva: Erkki Karén
Kaikki Suomen yliopistot ja lähes kaikki ammattikorkeakoulut ovat mukana uudessa ristiinopiskelusopimuksessa, jonka avulla opiskelijat pystyvät suorittamaan opintoja toisessa korkeakoulussa entistä joustavammin.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorit allekirjoittivat joulukuussa opetusyhteistyötä koskevan puitesopimuksen, jossa on mukana kaikkien 13 yliopiston lisäksi 23 ammattikorkeakoulua. Sopimuksen ulkopuolelle jäävät vain Ahvenanmaalla toimiva Högskolan på Åland ja sisäministeriön alaisuudessa oleva Poliisiammattikorkeakoulu.

– Uutta sopimuksessa on se, että tähän saakka yliopistojen ristiinopiskelusopimus ja sähköinen Joopas-palvelu ovat olleet käytössä vain osassa ylipistoja. Tämän uuden sopimuksen ovat allekirjoittaneet kaikki yliopistot ja ammattikorkeakoulut, myös Maapuolustuskorkeakoulu, sanoo ristiinopiskelun kehittämishankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Mikko Markkola Tampereen yliopistosta.

Opiskelijavaihtoa ja yhteistyötä on Markkolan mukaan ollut tähänkin saakka korkeakoulujen välillä, mutta nyt yhteistyö laajenee huomattavasti. Teknisenä ratkaisuna mukaan saadaan nyt myös yhteinen tietojärjestelmä.

Ristiinopiskelun tiedonvälityspalvelu tukee opiskelijaliikkuvuutta välittämällä tietoa automatisoidusti korkeakoulujen välillä. Ristiinopiskelujärjestelmän käyttöönotto alkaa vuonna 2020, kun korkeakoulut alkavat liittää omia tietojärjestelmiään yhteiseen tiedonvälityspalveluun.

– Hankkeen keskeisin idea on tiivistetysti se, että tehdään laaja-alainen sopimus, jotta yliopistot voivat tehdä opetusyhteistyötä. Yliopistojen pitää järjestää opetuksensa kuitenkin niin, että vähintään puolet tutkinnosta pitää olla oman kotikorkeakoulun opintoja, Markkola sanoo.

Nyt solmitut sopimus on puitesopimus, joka määrittelee vain yleislinjat yhteistyölle. Tarkemmat yksityiskohdat ristiinopiskelusta määritellään erillisissä sopimuksissa, jotka voivat olla yliopisto- tai oppiainekohtaisia. Puitesopimus ei määrittele myöskään laskutusta eikä ristiinopiskelun aiheuttamia rahansiirtoja yliopistojen välillä.

– Siihen pyritään, että toisesta korkeakoulusta hankitaan vain sellaista osaamista, mitä omassa korkeakoulussa ei ole. Perusperiaate on se, että ei tehtäisi ylilaajoja tutkintoja, Markkola sanoo.

Opiskelijat hakevat ja vastaanottavat opiskelupaikan jatkossakin vain yhdestä korkeakoulusta ja tekevät tutkintonsa etupäässä sen korkeakoulun opetustarjonnasta.

– Tämä on täydentävä ja mahdollistava väylä, joka luo joustavuutta. Kun digitaalinen maailma kehittyy, niin opetustarjontaa voidaan toteuttaa yhdessä eri korkeakoulujen välillä. Kun Tampereen yhteiskuntatieteilijät opiskelevat sekä Porissa että Tampereella, niin samaa opetusta voidaan välittää molemmille. Jos joku järjestää erinomaista opetusta kuten kauppatieteissä liiketoimintaosaamisen kokonaisuus, niin siinä voi olla mukana monta sataa ihmistä, Markkola kertoo.

Ristiinopiskelun työkaluihin kuuluu myös Exam-tenttijärjestelmä, jonka avulla opiskelijat saavat joustavat mahdollisuudet valita tenttiaikansa ja -paikkansa myös muun kuin oman kotikorkeakoulun tiloissa.

Oman korkeakoulun tentin tekeminen vieraan korkeakoulun tiloissa, niin sanottu tenttivierailu, on toteutettu ensimmäistä kertaa vuoden 2019 alussa. Tenttivierailusta on valmisteltavana yhteistyösopimus, jonka myötä tenttivierailuja voidaan laajentaa.

Ristiinopiskelupalvelun rakentamista on koordinoinut opetusministeriön rahoittama kehittämishanke, jota johtaa Tampereen yliopisto ja jonka projektiryhmään kuuluu jäseniä Suomen eri korkeakouluista. Hankkeen projektipäällikkönä on toiminut Sami Hautakangas Tampereen yliopistosta.