Hyppää pääsisältöön

Psykofyysisen fysioterapian täydennyskoulutus edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia

Julkaistu 13.10.2022
Tampereen ammattikorkeakoulu
Opettajat Maria Maljanen ja Erja Kyllönen heittelevät palloa.
Maria Maljasen (vas.) ja Erja Kyllösen mukaan psykofyysisen fysioterapian prosessi perustuu kokemukselliseen, keholliseen oppimiseen. Fysioterapeutin on ensin itse saatava kokemuksellista ja kehotietoista harjoitusta, minkä jälkeen hän pystyy työssään ohjaamaan asiakkaitaan samaan.
Tree – Jatkuvan oppimisen palvelut järjestää psykofyysisen fysioterapian täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutuksen tarkoituksena on syventää, jakaa osaamista ja kokemusta psykofyysisestä fysioterapiasta sekä soveltaa näkökulmaa ja työtapoja omaan työhön.

Psykofyysinen fysioterapia on lähestymistapa, jossa tärkeää on kokonaisvaltainen mielen ja kehon huomioiminen sekä asiakkaan oman reflektoinnin ja oivaltamisprosessin tukeminen.

– Lähtökohtana ovat ihmisen omat voimavarat ja niiden vahvistaminen. Asiakas saa itse oivaltaa asioita omasta kehostaan, tunteistaan ja ajatuksistaan, koulutuksen vastuuopettaja, sosiaali- ja terveysalan lehtori Maria Maljanen Tampereen ammattikorkeakoulusta kertoo.

– Monesti fysioterapeuttien asiakkailla on useita ongelmia samanaikaisesti. Psykofyysisestä lähestymistavasta on apua kenelle tahansa, koska siinä ihminen kohdataan kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon toimintakyvyn haasteet ja rajoitteet, mutta myös hänen kokemansa tunteet ja ajatukset, koulutuksen toinen vastuuopettaja, fysioterapeutti Erja Kyllönen sanoo.

Täydennyskoulutus on todella vetovoimainen. Tällä hetkellä TAMKissa koulutetaan kahta ryhmää samanaikaisesti. Psykofyysisen fysioterapian opetuksen historia ulottuu TAMKissa vuoteen 1993 asti, joten koulutusta on pystytty kehittämään vuosien varrella tarpeiden ja toiveiden mukaan. Nykyinen 15 opintopisteen täydennyskoulutus alkoi vuonna 2017.

Oppimista kokemuksellisesti avoimella asenteella

Koulutuksen sisällöksi valitaan psykofyysisen fysioterapian ydinosaamisen teemoja. Opiskelijat perehtyvät muun muassa kehonkuvan vahvistamiseen, vireystilan säätelyyn, hengityksen tasapainottamiseen, mielenterveyden ja jaksamisen tukemiseen sekä omassa työssä jaksamiseen. Koulutuksessa tutustutaan myös joihinkin erityismenetelmiin, kuten tanssi- ja liiketerapiaan. Opetuksessa hyödynnetään paljon kokemuksellisia harjoituksia ja asiakasesimerkkejä. Tavoitteena on, että opiskelijat saavat itsevarmuutta toimia psykofyysisen lähestymistavan avulla.

Maljasen ja Kyllösen mielestä koulutus sopii kenelle tahansa fysioterapeutille.

– Suurimman hyödyn koulutuksesta saa, kun osallistuu avoimella asenteella ja on valmis kokemaan, tuntemaan ja aistimaan. Perusopetuksessa opiskelijat eivät välttämättä vielä ymmärrä psykofyysisen lähestymistavan merkitystä, mutta työelämä herättää kiinnostuksen siihen, Maljanen kertoo.

– Niin psykofyysisen fysioterapian kuin tämän täydennyskoulutuksen prosessi perustuu kokemukselliseen, keholliseen oppimiseen. Fysioterapeutin on tärkeää saada kokemuksellista ja kehotietoista harjoitusta ensin itse, ennen kuin ryhtyy ohjaamaan asiakkaitaan siihen, Kyllönen pohtii.

Myönteistä koulutuspalautetta

Opiskelijat ovat antaneet hyvää palautetta niin täydennyskoulutuksesta kuin kouluttajistakin.

– Täydennyskoulutuksen opit ovat juurtuneet hyvin opiskelijoiden työhön ja arkeen. Me vastuukouluttajat kuljemme koko matkan opiskelijoiden kanssa, tuemme heitä ammatillisessa kasvussa ja opimme tuntemaan heidät hyvin. Pystymme reagoimaan joustavasti, jos ryhmästä nousee erityisiä tarpeita tai toiveita, Maljanen kertoo.

– Ryhmädynamiikan luomistamme on kehuttu, ja opiskelijat verkostoituvat hyvin toistensa kanssa. Joskus talon ulkopuoleltakin on kyselty meiltä sopivaa osaajaa johonkin työpaikkaan, ja olemme myös itse tarjonneet joillekin kurssin käyneille mahdollisuutta tulla asiantuntijavieraaksi seuraaville kursseille. Tämä on siis erittäin vahvaa työelämäyhteistyötä, Kyllönen lisää.


Lisätietoa:
https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/psykofyysinen-fysioterapia


Teksti ja kuva: Emmi Suominen