Hyppää pääsisältöön

Professori Sofie Pelsmakers tutkii asumisen kestävyyttä arjessa

Julkaistu 9.6.2023
Tampereen yliopisto
Professori Sofie Pelsmakers kiittää ASUTUT-tutkimusryhmäänsä siitä, että se otti hänet lähestymistapoineen avosylin vastaan. Loppujen lopuksi tarvitaan kokonainen akateeminen yhteisö kasvattamaan professoreja ja parantamaan heidän johtajuuttaan. Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Kokonaisvaltainen ja visionäärinen ovat luultavasti parhaat sanat kuvaamaan Sofie Pelsmakersia, Tampereen yliopiston uusinta arkkitehtuurin professoria. Hänelle arkkitehtuuri merkitsee paljon muutakin kuin vaikuttavia julkisia rakennuksia. Niiden sijaan Pelsmakers tutkii arjen arkkitehtuuria ja sitä, miten se vastaa yhteiskunnan muutoksiin ja haasteisiin. Hän uudistaa tapoja luoda kaikenlaisille ihmisille arkipäivän elinympäristöjä, jotka ovat kestäviä nyt ja tulevaisuudessa.

Ymmärtääkseen, miksi Pelsmakers suhtautuu niin intohimoisesti elinympäristöjemme arkisen arkkitehtuurin kestävyyteen, on tunnettava hänen taustaansa. Pelsmakersin isovanhemmat olivat maanviljelijöitä ja tehdastyöntekijöitä. Hän varttui Belgiassa yksinhuoltajaperheessä, jossa oli kolme tytärtä. Perheellä ei aina ollut varaa pitää kotia lämpimänä.

– Uskon, että vaatimaton taustani ja lapsuuden kokemukseni ovat tehneet minusta sen arkkitehdin ja professorin, joka olen tänään. Itse asiassa minkään muun kuin jokapäiväisen inklusiivisen asumisen suunnitteleminen tai tutkiminen ei olisi minusta järkevää, Pelsmakers sanoo.

Tutkimalla ja uudelleenkuvittelemalla koteja, asumista ja elinympäristöjen suunnittelua Pelsmakers haluaa tukea yksilöiden, yhteisöjen ja laajemmin yhteiskunnan kestävyyttä, resilienssiä ja hyvinvointia. Tavoitteet tekevät työstä hänelle mielekästä, mutta myös ensisijaista.

Ei vain tutkimusryhmä, vaan myös yhteisö

Pelsmakers johtaa Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa tutkimusta ja opetusta yhdistävää ASUTUT-tutkimusryhmää, jonka johtoajatuksena on edistää kokonaisvaltaista, osallistavaa ja kestävää asuntorakentamista. Tutkimusryhmä on monipuolinen, yli kahdenkymmenen tutkijan kollektiivi asuntoarkkitehtuurin, talotekniikan, kaupunkisuunnittelun ja energiapolitiikan aloilta.

Ryhmä soveltaa ainutlaatuisesti erilaisia näkökulmia ja käyttää tyypillisesti monipuolisia menetelmiä luodakseen tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta niin koulutukseen kuin poliittisten päättäjien, rakentajien ja suunnittelijoiden suuntaan.

– Tutkimuksemme vastaa asumisen haasteisiin nopeasti muuttuvassa maailmassa. Autamme kehittämään tietopohjaa, jota tarvitaan tila- tai ympäristöratkaisuista tiedottamiseen ja resilienssin rakentamiseen näihin haasteisiin sopeutumiseksi, Pelsmakers sanoo.

Ryhmän tämänhetkiset tutkimushankkeet keskittyvät ymmärtämään ja arvioimaan olemassa olevia asumisratkaisuja ja löytämään uusia lähestymistapoja haasteisiin, kuten muuttuvaan ilmastoon, väestön ikääntymiseen, terveyden ja hyvinvoinnin heikkenemiseen, yksinäisyyteen, saastumiseen, rajallisiin luonnonvaroihin, kaupungistumiseen sekä osallisuuteen ja hintojen nousuun.

ASUTUT-tiimin tavoitteena on saada aikaan merkityksellinen yhteiskunnallinen muutos teoreettisen, historiallisen, käytännönläheisen, sosiaalisen ja tieteellisen tutkimuksen avulla. Omien sanojensa mukaan he tekevät "kokonaisvaltaista tosielämän tutkimusta". Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto.

Joustavia asumisratkaisuja ikäihmisille ja kriisiaikoina

Ryhmä on ollut mukana useissa projekteissa, joista monet ovat keskittyneet ikääntyvien aikuisten asumiseen. Yksi käynnissä olevista, SOLTECH - Human-centered solar smart technology design for healthy aging toteutetaan yhteistyössä luonnontieteiden, hoitotieteen ja yhteiskuntatieteiden tutkijoiden kanssa. Yhdessä tutkijat kehittävät aurinkovoimalla toimivia älykkäitä antureita, jotka auttavat ehkäisemään ja havaitsemaan kotona asuvien ikääntyneiden kaatumisia. Kotiluontoon -yhteisprojektissa ryhmä puolestaan tutkii yhdessä gerontologian tutkijakollegoiden kanssa, miten ikääntyneet pääsevät kodeistaan luontoon.

Käynnissä olevassa RESCUE – Real Estate and Sustainable Crisis Management in Urban Environment -projektissa tutkitaan kestäviä tilallisia ja sosiaalisia ratkaisuja elinympäristöjen kriisivalmiuteen. Projektia johtaa Aalto-yliopisto ja se on saanut rahoitusta Suomen Akatemialta. Pelsmakersin mukaan tämä vaatii neljän rakennettua ympäristöä koskevan strategian yhdistämistä.

– Tutkimuksessamme korostuu mukautuvien ja vihreiden infrastruktuurien tarve, mutta tarvitsemme myös sosiaalisia, oikeudenmukaisia ja osallistavia infrastruktuureja, Pelsmakers sanoo.

ASUTUT jatkaa työtä toisessa Suomen Akatemian rahoittaman hankkeessa, jossa tarkastellaan erityisesti etätyötä ja kotona työskentelyä sekä niiden sosiaalisia ja tilallisia vaikutuksia elinympäristöihin.

Kaikissa hankkeissaan ryhmä pyrkii kehittämään asuntosuunnittelun keskeisiä laatuindikaattoreita hyödynnettäviksi teollisuudessa, kaupungeissa ja opetuksessa.

Mainitsemisen arvoinen on myös koulutuksen kehittämishanke Arch4Change -, jossa luodaan avoin digitaalinen alusta ilmastonmuutokseen liittyvien sisältöjen ja harjoitusten yhdistämiseen osaksi arkkitehtikoulutusta. Se on suunniteltu opiskelijoiden, opettajien ja arkkitehtien tarpeisiin.

Professuuriin kuuluu suuri vastuu

Pelsmakers on asunut Tampereella nyt lähes neljä vuotta. Hän arvostaa kollegoiltaan ja työpaikaltaan saamaansa luottamusta.

– Olen positiivisesti yllättynyt ihmisten ystävällisyydestä, avoimuudesta ja rehellisyydestä. En ole koskaan tuntenut itseäni niin tervetulleeksi töihin kuin täällä Tampereen yliopistossa, hän sanoo.

Pelsmakers kokee oman professuurinsa erityisenä, sillä asuntosuunnittelua ei opeteta kaikkialla.

– Professuuriin saaminen on etuoikeus, ja minulla on joka päivä kunnia astua näihin saappaisiin. Kaltaiseni eivät useinkaan pääse kiipeämään tällaisia uratikkaita, Pelsmakers toteaa. 

– Tekemälläni työllä on väliä ja koen valtavaa vastuuta, koska yritän vaikuttaa olemassa oleviin käytäntöihin. Olen myös mukana kouluttamassa kolmasosaa kaikista arkkitehdeistä Suomessa. Opetukseni kautta voin vaikuttaa siihen, millaisia elinympäristöjä he aikanaan suunnittelevat ja luovat, hän sanoo.

Pelsmakers opettaa lukuvuodessa noin kahtasataa opiskelijaa eri koulutusasteilla. Vuonna 2021 tenure track -tutkijana ollessaan hän sai kunniamaininnan osana opetuksen huippuosaamisen ja pedagogisen kehityksen yhteispalkintoa.

Vahva visio ja halu muuttaa asioita

Suomessa alle kolmasosa professoreista on naisia. Rakennetun ympäristön tiedekunnassa Pelsmakers on ainoa nainen 17 professorin joukossa. Hänen lisäkseen yksi nainen työskentelee teollisuusprofessorina ja toinen tenure track -professorina.

– On tärkeää haastaa ja muuttaa tätä. Miten voimme luoda tasa-arvoisen, osallistavan rakennetun ympäristön tai laajemman yhteiskunnan, kun 50 % väestöstä ei ole edustettuna tutkimuksessa ja päätöksenteossa? Pelsmakers kysyy.

Hän haluaa lisäksi nostaa esiin ikäkysymyksen. Hän itse suoritti tohtorin tutkinnon 40-vuotiaana.

– Olin kypsässä iässä aloittaessani tohtoriopinnot. Jätin myös vakituisen työn lehtorina, kun sain täyden stipendin. Mutta en ole katunut sitä kertaakaan. Olen elävä esimerkki siitä, mikä on mahdollista, jos on visio ja halu vaikuttaa asioihin ja samalla pysyy uskollisena itselleen ja juurilleen, Pelsmakers sanoo.

Kaikkien ääni yhdenvertaisesti kuuluviin

Pelsmakersin mukaan aidosti kestävien elinympäristöjen luomiseksi tutkijoiden on tuotava vähemmistöjen ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten ääntä kuuluviin entistä enemmän.

– Erityisen tärkeää on nostaa esille naisten, ikääntyvien ja vähemmistöjen tapoja kokea tilaa ja käyttää erilaisia resursseja kuten energiaa, hän sanoo.

Tämä onnistuu vakiinnuttamalla nykyinen tutkimus ja syventämällä vihreän, sosiaalisen, osallistavan ja muutosjoustavan infrastruktuurin tutkimusta, varmistamalla yhteiskunnallinen vaikutus jakamalla tuloksia laajasti sekä käyttämällä havaintoja ponnahduslautana jatkotutkimukselle.

– Haluaisin myös keskittyä enemmän tutkimusryhmän jäsenten mentorointiin ja edistämään heidän urakehitystään. Ryhmä kukoistaa vain, kun yksilöt sen sisällä kukoistavat, hän lisää. 

Katso Sofie Pelsmakersin esittäytymisluento Tampereen yliopiston Youtube-kanavalla.

Lisätiedot

Sofie Pelsmakers
050 447 8491
sofie.pelsmakers [at] tuni.fi (sofie[dot]pelsmakers[at]tuni[dot]fi)

Tue kestävää rakentamista ja arkkitehtuuria

Rakennettu ympäristö vaikuttaa hyvinvointiimme, turvallisuuteemme, yhteiskuntamme sosiaaliseen ja taloudelliseen toimivuuteen sekä ilmastoon ja luontoon. Kehitämme ihmisen ja ympäristön kannalta parempia ratkaisuja rakentamiseen. Lahjoittajana olet konkreettisesti mukana rakentamassa kestävämpää maailmaa.

Lahjoita kestävään rakentamiseen yksityishenkilönä

Lahjoita kestävään rakentamiseen organisaation puolesta

 

Teksti: Anna Aatinen
Kuva: Jonne Renvall

Sofie Pelsmakers

  • Arkkitehtuurin professori, Tampereen ylipisto 2023.
  • Vieraileva professori, Sheffield School of Architecture, 2021–2024.
  • Tenure track -professori, Tampereen yliopisto, 2021.
  • Tenure track -tutkija Tampereen yliopisto, osa-aikainen 2018 ja kokoaikainen 2019.
  • Tenure track -tutkija, Aarhus School of Architecture in Denmark, 2018–2019.
  • Tutkimuspäällikkö,  ECD Architects, 2016–2018.
  • Lehtori (Tenure track -tutkija), Sheffield School of Architecture, 2015–2018.
  • Lehtori, rakennetun ympäristön tiedekunta Bartlett Faculty of the Built Environment, University College London, 2011–2016.
  • Tohtorin tutkinto, University College London (UCL), Bartlettin rakennetun ympäristön tiedekunta, 2012–2016.
  • Jatkotutkinto Masters in Research, pääaineena rakennusten energiatarpeen vähentäminen, University College London (UCL), Bartlettin rakennetun ympäristön tiedekunta, 2012.
  • Lehtori, University of East London (UEL) 2001–2011.
  • Arkkitehtuurin syventävät opinnot (The Royal Institute of British Architects RIBA, osa 3), Kingstonin yliopisto 2005–2006.
  • Asuntoprojektiarkkitehti ja kestävän kehityksen johtaminen, Levitt Bernstein Architects, 2003–2009.
  • Maisterin tutkinto arkkitehtuurin koulutusohjelmasta (RIBA osa 2), University of East London (UEL) 2001–2003.
  • Arkkitehtuurin maisterintutkinto, syventävät ympäristö- ja energiatutkimusopinnot, University of East London, 2000.
  • Kandidaatin tutkinto arkkitehtuurin koulutusohjelmasta (RIBA osa 1), Hasselt University, Belgia, 1994–1997.