Tutkimus

Pelitutkijoiden mukaan nykymaailman ymmärtäminen vaatii pelisivistystä

Usva Friman ja Jaakko Stenros
Nykykulttuuria ja -yhteiskuntaa ei voi täysin ymmärtää tuntematta niiden tuottamia ja niihin vaikuttavia pelejä. Kaikki suomalaiset pelaavat – oli pelaaminen sitten lauantailottoa, Mölkkyä mökillä, taskuhirviöiden metsästystä matkapuhelimella töihin kävellessä tai Returnalia kotikonsolilla. Kolmen yliopiston huippututkijat julkaisivat juuri puheenvuoron pelisivistyksen puolesta. Pelit kulttuurina -kirjassaan he näyttävät, miten pelit ovat erottamaton osa nykyarkea.

Ihmiset ovat pelanneet tuhansia vuosia ja pelit ovat vanhempia kuin elokuvat, kirjallisuus, teatteri, jopa vanhempia kuin kirjoitus. Nykypäivänä pelaaminen näkyy kaikkialla arjessa.

– Vapaa-ajan peliharrastamisen ohella pelaamme oppimispelejä koulussa ja pyrimme tehostamaan työelämää ja motivoimaan itseämme liikkumaan pelillistämisen avulla. Luemme peleistä sanomalehtien kulttuuri- ja taloussivuilta ja katsomme televisiosta, kun maailmalla menestystä niittäneet kilpapelaajat osallistuvat Linnan juhliin, taustoittaa Jaakko Stenros, Tampereen yliopiston tutkija ja yksi kirjan toimittajista.

Sankaritarinoiden rinnalla liitämme peleihin kuitenkin myös monenlaisia uhkakuvia. Julkisessa keskustelussa peleistä korostuukin usein hyötyjen ja haittojen vastakkainasettelu.

– Peleistä puhutaan yhä usein joko kauhistellen ongelmana tai vähätellen ajanvietteenä. Peliteollisuus taas on taloussivujen suosikki. Mutta keskustelu peleistä kulttuurina on Suomessa vielä harvinaista, Stenros toteaa.

Pelit ovat tavalla tai toisella osa jokaisen arkea

Pelit kulttuurina on ensimmäinen suomeksi kirjoitettu tieteellinen teos, joka tarkastelee pelejä, pelaamista ja leikkiä laaja-alaisesti digitaalisissa ja ei-digitaalisissa muodoissa osana kulttuuria ja yhteiskuntaa.

Kirjassa neljätoista Suomen eturivin pelitutkijaa kertoo, miten pelejä tehdään, pelataan ja tutkitaan, millaisia yhteisöjä niiden ympärille rakentuu ja millaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin ne liittyvät Suomessa ja kansainvälisesti.

– Peliteollisuus on taloudellisesti suurempi kulttuuriteollisuuden ala kuin elokuva- tai musiikkiteollisuus, ja pelialalle muodostuu koko ajan enemmän työpaikkoja esimerkiksi ammattipelaamisen, elektronisen urheilun ja tapahtumatuotannon kautta, minkä vuoksi pelejä on syytä tarkastella talouden ja työelämän näkökulmista. Pelien tuotantoon, sisältöihin, maksujärjestelmiin ja pelaajayhteisöihin liittyy myös monenlaisia eettisiä kysymyksiä, joista on tärkeää käydä myös laajempaa yhteiskunnallista keskustelua, Tampereen yliopiston tutkija ja kirjan toimittaja Usva Friman havainnollistaa.

Digitaalisten viihdepelien lisäksi tutkijat käsittelevät urheilua, rahapelejä ja pelien suhdetta taiteeseen ja leikkiin. He avaavat pelien maailmoja niillekin, jotka eivät miellä itseään pelaajiksi.

– Haluamme ennen kaikkea rohkaista kirjan lukijaa pohtimaan ja haastamaan omaa pelisuhdettaan osoittamalla, miten pelit ovat monin tavoin läsnä meistä jokaisen elämässä – myös niiden, jotka eivät pelaa! Friman kuvaa kirjan tavoitteita.

Tutkijat tarjoavat kirjassaan monipuolisen ja ajankohtaisen katsauksen peli-ilmiöihin ja pelikulttuurien tutkimukseen. Heidän mukaansa se soveltuu erinomaisesti niin korkeakoulujen oppikirjaksi kuin yleissivistäväksi teokseksi kenelle tahansa, joka haluaa ymmärtää pelejä kulttuurina.

Pelit kulttuurina -kirjan julkaisutilaisuus järjestetään torstaina 5.5. klo 16:30–18:00 Tampereen yliopiston OASIS-tilassa (Pinni B, 2. kerros). Lue lisätietoa Pelit kulttuurina -kirjasta.

Lisätiedot

Usva Friman
usva.friman [at] tuni.fi
050 462 4795

Jaakko Stenros
jaakko.stenros [at] tuni.fi
040 752 0515


Jonne Arjoranta
jonne.arjoranta [at] jyu.fi
040 805 5159

 

Kuva: Jonne Renvall

Aiheeseen liittyviä uutisia

Uusimmat uutiset kategoriassa Tutkimus

Uusimmat uutiset