Hyppää pääsisältöön

Paula Mantula: Myyräkuumeen aiheuttaman munuaisvaurion vaikeusastetta voidaan ennakoida virtsalöydösten avulla

Tampereen yliopisto
PaikkakuntaEtäyhteys
16.4.2021 9.00–13.00
Kielisuomi
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Paula Mantula
Sairaalahoitoon päätyvistä myyräkuumetta sairastavista potilaista valtaosalla todetaan äkillinen munuaisten vajaatoiminta, johon liittyy tyypillisesti albumiinin ja punasolujen ilmaantuminen virtsaan. Nämä virtsalöydökset todetaan jo taudin alkuvaiheessa ja ne häviävät suhteellisen nopeasti. Tampereen yliopistossa väittelevä LL Paula Mantula selvitti virtsalöydösten yhteyksiä taudin vaihtelevaan vaikeusasteeseen.

Myyräkuume on Suomessa poikkeuksellisen yleinen metsämyyrän levittämä Puumala-viruksen aiheuttama tauti. Äkillinen munuaisvaurio kehittyy vaikea-asteiseksi kolmasosalla sairaalahoitoon joutuneista potilaista.

— Myyräkuumeen voi sairastaa myös lievänä, jopa tietämättään. Vaikealle tautimuodolle altistaa tupakointi, mutta muita riskitekijöitä ei juuri tunneta, Paula Mantula kertoo.

Väitöskirjatutkimuksessa analysoitiin 200 Tampereen yliopistollisessa sairaalassa hoidettua myyräkuumepotilasta ja havaittiin, että sairaalaan ensiavussa otetun virtsan liuskatestin tuloksilla oli yhteys taudin vaikeusasteeseen.

Mitä suurempi määrä albumiinia virtsassa todettiin liuskatestillä, sitä vaikeampi munuaisvaurio sairaalahoidon aikana kehittyi. Virtsan albumiinierityksen korkeimmat määrät todettiin jo taudin alkuvaiheessa, noin 4-5 päivän kuluttua kuumeen alusta.

Vaikka myyräkuume luokitellaan verenvuotokuumeeksi, vakavat verenvuodot ovat hyvin harvinaisia. Lisääntynyt punasolumäärä virtsan liuskatestissä on yleinen löydös, vaikka silminnähtävää virtsan verisyyttä esiintyy harvoin. Mitä suurempi määrä punasoluja liuskatestissä todettiin, sitä vaikeampi munuaisvaurio kehittyi.
 
— Myyräkuumeen munuaisvaurio on poikkeuksellinen, koska missään muussa taudissa ei ole osoitettu uutena ilmaantuneen virtsan albumiinin tai punasolujen määrän ennakoivan äkillisen munuaisvaurion vaikeusastetta, nefrologi Mantula kommentoi.

Sokerin ilmaantuminen virtsaan (glukosuria) liittyy yleensä verensokerin nousuun tietyn rajan yli. Tässä tutkimuksessa ohimenevää glukosuriaa havaittiin 12 prosentilla potilaista sairaalaan tullessa, ilman selvästi korkeita verensokeriarvoja. Näillä potilailla todettiin selvästi muita myyräkuumepotilaita useammin vaikeampi munuaisvaurio, sokkioireita ja erittäin runsas virtsan albumiinin määrä. Sokkioireita ilmenee myyräkuumeessa vain 2-4 prosentilla potilaista ja ne liittyvät vaikeaan kapillaariverisuonten läpäisevyyshäiriöön, joka johtaa joskus tehohoitoa vaativaan monielinvaurioon, myyräkuumeen henkeä uhkaavaan muotoon.

— Ei tiedetä, millä mekanismilla glukosuria kytkeytyy sokkioireisiin tai taudin vaikeusasteeseen myyräkuumeessa. Olisi mielenkiintoista tietää, onko äkillisellä, ilman verensokerin nousua ilmaantuvalla glukosurialla merkitystä muilla kriittisesti sairailla potilailla, Mantula pohtii.

Yhdistämällä samanaikaisesti havaitut virtsan liuskatestin albumiinin ja punasolujen määrät sekä huomioimalla sokerin esiintyminen virtsassa, voidaan arvioida vaikean taudin riskiä myyräkuumeessa.

— Paitsi potilaan hankalat oireet, myös vaikean munuaisvaurion kehittymisen riski ovat tärkeimmät syyt ottaa myyräkuumetta sairastava henkilö sairaalaseurantaan. Virtsan liuskatesti on helppo ja nopea testi, jota voidaan käyttää osana kokonaisarviota, kun myyräkuumetta sairastava potilas hakeutuu päivystävän lääkärin vastaanotolle ja pohditaan sairaalahoidon tarvetta, Mantula toteaa.

Lääketieteen lisensiaatti, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri Paula Mantulan sisätautien alaan kuuluva väitöskirja Role of Urinary Findings and Adipokines in Puumala Virus-induced Acute Kidney Injury tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 16.4.2021 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Risto Tertti Turun yliopistosta. Kustoksena toimii emeritusprofessori Jukka Mustonen lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Yleisö voi seurata väitöstä etäyhteyden kautta, meeting ID 65696418922

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1880-2

Kuva: Maikki Mantula