Nuorten parodontiitti on uhka aikuisiän yleisterveydelle – moderneilla diagnoosi- ja hoitomenetelmillä ennaltaehkäistään ja hoidetaan vakavia iensairauksia
Tampereen yliopiston suun terveydenhuollon professori Anna Maria Heikkinen on tutkinut pitkään nuorilla esiintyvää parodontiittia. Tutkimusten mukaan nuorten alkavaa parodontiittia on arvioitu esiintyvän Suomessa noin 10 prosentilla, mutta alttius sille säilyy läpi elämän. Sairauden ilmaantuvuus lisääntyy merkittävästi ikävuosien 20–40 välillä.
– Siksi riskipotilaiden tunnistaminen olisi tapahduttava hyvissä ajoin jo alle parikymppisenä siinä vaiheessa, kun kyseiseen hampaiston kiinnityskudossairauden käynnistymiseen ja sen etenemiseen vielä voidaan vaikuttaa, sanoo huhtikuussa Helsingin yliopistosta aiheesta väitellyt hammaslääketieteen lisensiaatti, diplomi-insinööri Ismo T. Räisänen.
Räisänen on ollut mukana tutkimusryhmässä, jossa on jo vuosia aktiivisesti etsitty keinoja parodontiitin nujertamiseksi modernien diagnoosi- ja hoitomenetelmien avulla. Räisäsen väitöstyötä on ohjannut Heikkisen lisäksi professori Timo Sorsa Helsingin yliopistosta.
Merkittävänä tutkimuskohteena on ollut Helsingin yliopiston suu- ja leukasairauksien yksikön professori Timo Sorsan kehittämä niin sanottu aktiivisen matriksin metalloproteinaasi-8 (aMMP-8) immunologinen pikatesti. Sen avulla voidaan havaita, onko henkilön ientaskuissa meneillään parodontiitin hajoamisprosessi jo ennen kuin se on edes mahdollista nähdä silmämääräisesti.
Myös antibakteerisen fotodynaamisen terapian (aPDT) vaikutusta iensairauksien ehkäisyssä ja hoidossa on tutkittu paljon ja saatu myös runsaasti positiivista kliinistä näyttöä. Esimerkiksi aPDT-hoitoon perustuva Lumoral-menetelmä hidastaa plakin muodostumista ja vähentää merkittävästi parodontiittia aiheuttavien bakteerien määrää suussa.
Lumoral on hampaita puhdistava laite, jota käytetään säännöllisen hampaiden harjauksen lisäksi ja se soveltuu erityisesti niille, joilla esiintyy reikiintymistä tai ientulehdusta. Lumoral on suomalaisen Koite Health -terveysteknologiayrityksen kehittämä laite. Kehitystyön tukena on ollut Aalto yliopisto.
Tutkimusta nuorten parodontiitin tunnistamiseksi
Räisäsen tuore väistökirjatyö Risk factors and active matrix metalloproteinase-8 (aMMP-8) diagnostics for initial periodontitis in adolescents antaa lisävahvistusta aMMP-8-tuolinvierustestidiagnostiikan hyödystä nuorten alkavan parodontiitin tunnistamiseksi.
Tutkimuksessa havaittiin muun muassa se, että vaikka sylki ja suuhuuhde ovat molemmat hyödyllisiä aMMP-8-analytiikassa, niin suuhuuhde näyttäisi olevan tarkempi kuin sylki.
– Huomionarvoista on se, että aMMP-8-tuolinvierustesti on nimenomaisesti suuhuuhdetesti eikä sylkitesti, Räisänen korostaa.
aMMP-8-testiä voidaan käyttää apuna arvioimaan hampaiden kiinnityskudostuhon alkamisen ja etenemisen riskiä. Räisäsen mukaan ammattilaisen antaman parodontiittihoidon tehoa voidaan myös valvoa aMMP-8-testin avulla.
– Testi nostaisi esiin uudella tavalla parodontiitin riskipotilaita. Parhaassa tapauksessa se antaisi mahdollisuuden aloittaa ennaltaehkäisytoimet ja varhaishoito jo ennen kuin yleisterveydenkin kannalta haitallinen parodontiitti ja siihen yhdistyviä ientaskuja on päässyt muodostumaan, Räisänen sanoo.
– Väitöskirjan tulosten perusteella näkisin hyödyllisenä, että aMMP-8-testi tehtäisiin jokaiselle nuorelle ainakin kerran ennen 20 ikävuotta varsinkin, jos nuorella on muitakin alkavan parodontiitin riskitekijöitä. Jatkotutkimukset antaisivat tarkempaa lisätietoa, kuinka aMMP-8-testi kannattaisi kohdentaa ja ajoittaa.
Testitulos minuuteissa
Parodontiitin alkavia merkkejä ovat esimerkiksi punoittavat ikenet, ienverenvuoto ja pahanhajuinen hengitys. Bakteeriplakin päästessä ikenen ja hampaan väliin alkaa ien vähitellen irrota hampaasta ja muodostuu syventynyt ientasku, joka voi ulottua koko hampaan ympäri aiheuttaen lisää ongelmia keräten mm. lisää bakteereja. Parodontiittia sairastavalla hammasta luuhun kiinnittävät säikeet tuhoutuvat, ja pikkuhiljaa tulehdus alkaa tuhota laajemmin hampaiden kiinnityskudoksia ja lopulta myös leukaluuta.
Kerran ilmaannuttuaan parodontiitti on ”sitkeä” seuralainen, joka etenee, ellei sitä hoideta huolellisesti.
Käyttämällä aMMP-8-pikatestiä voidaan mitata ja arvioida viidessä minuutissa parodontiitin aktiivisen kiinnityskudoskadon ja sen etenemisen riski suoraan hammaslääkärivastaanoton hoitotuolissa ei-invasiivisesti eli kajoamatta tutkimuksellisesti kudoksiin.
Testi täydentää parodontiitin ja peri-implantiitin diagnostiikkaa, hoitotuloksen seurantaa sekä ylläpitohoitoa. Samalla se mahdollistaa vakavan iensairauden puhkeamisen riskissä olevien nuorten varhaisen ohjaamisen jatkotutkimuksiin ja -hoitoon.
Huolellinen ennaltaehkäisy maksaa itsensä takaisin
Iensairauden hoidon kulmakivi on hyvä suuhygienia, joka vaatii ammattilaisen apua, sillä hammaskiveksi kovettunut suun biofilmi tulee poistattaa ensin hampaiden pinnalta ja ientaskuista. Tämän jälkeen hampaiden puhtaanapito huolellisen suuhygien keinoin estää uuden hammaskiven muodostumisen ientaskuun.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan yhä useampi harjaa Suomessa hampaansa vähintään kaksi kertaa päivässä. Silti omahoidossa on edelleen myös puutteita. Vaikka hampaiden ja hammasvälien harjaaminen ja on tehokas tapa puhdistaa hampaat, tutkimukset osoittavat harjauksen jättävän jopa puolet plakista hampaan pintaan.
Parodontiitin yhteys useaan pitkäaikassairauteen on osoitettu useissa tieteellisissä tutkimuksissa, ja lisää tutkimuksia on tulossa.
Parodontiitti on muuta väestöä yleisempi etenkin diabetesta sairastavilla henkilöillä. Parodontiitilla on yhteys myös vakaviin sydäntapahtumiin. Tutkimuksen mukaan ensimmäinen sydänkohtaus tulee 30 prosenttia useammin parodontiittia sairastavalle kuin samanikäiselle terveelle.
– Suunsairauksien ennalta ehkäisyyn kannattaisi nyt alkaa panostaa, kun resurssit muutoinkin ovat tiukassa. Parodontiitin varhainen havaitseminen ja hoito on kustannustehokasta kaikissa ikäluokissa. Hyvä suun terveys on osa kokonaisterveyttä ja parantaa potilaan elämänlaatua, toteaa Anna Maria Heikkinen.
Heikkisen mukaan tunnistamalla parodontiitin riskissä olevat nuoret voidaan vähentää yli- ja alihoitoa. Yksilölliset riskitekijät tulisi huomioida ja laatia jokaiselle tämän perusteella omahoitosuunnitelma sopivin hammashoitovälinein. Suurin työ tehdään tosiasiassa kotona puhdistamalla hampaat sekä elämällä nikotiinittomasti. Yksilöllistä tukea ja ohjausta tähän on saatavilla suun terveydenhuollon ammattilaisilta, toteaa Heikkinen.
– Tämä on kustannustehokasta ja voi säästää jatkossa, kun aikuisparodontiitin hoidon kustannuksia on mahdollista vähentää. Nuoriin kannattaa panostaa, se on satsaus tulevaisuuteen!
Tutkimustyö jatkuu
Heikkinen kertoo tutkimusjohtajana käynnistävänsä syksyllä 2023 nuorten suunterveyttä arvioivan jatkotutkimuksen, jossa yhdistetään aMMP-8-diagnostiikka Lumoral-hoidon kanssa. Tavoitteena on saada laajempi ymmärrys siitä, miten aPDT-hoito (Lumoral-hoito) vaikuttaa säännöllisesti käytettynä nuorten suunterveyteen.
Aikuisväestössä on viime aikoina saatu rohkaisevia tuloksia ja lisää on odotettavissa tämän vuoden lopussa aPDT:n käyttämisestä suunsairauksien hoidossa.
– Tarvitsemme tietoa, miten suunsairauksien, sekä parodontiitin että hampaiden reikiintymisen, yksilöllistä ennalta ehkäisyä voidaan parantaa ja kohdentaa uusin menetelmin tavanomaisen kotona tapahtuvan omahoidon lisänä myös nuorilla. Uusien innovaatioiden hyötyä täytyy kuitenkin tarkastella tutkimuksen kautta ennen laajempaa käyttöönottoa.
Kansainvälistä ienterveyspäivää vietetään 12. toukokuuta
Eurooppalaisen parodontologian kattojärjestön, European Federation of Periodontologyn (EFP), luotsaamaa ”Gum Health Day” -ienterveyspäivää vietetään vuosittain 12. toukokuuta.
Tämän vuoden ienterveyspäivän tunnuslauseena on "Terveet ikenet näyttävät hyviltä. Suojele niitä!". Tällä halutaan korostaa parodontaaliterveyden merkitystä osana hyvää yleisterveyttä unohtamatta estetiikan merkitystä osana ihmisen hyvinvointia.
Lisätietoja:
Tampereen yliopisto
Professori, kliinisen parodontologian dosentti Anna Maria Heikkinen
annamaria.heikkinen [at] tuni.fi, p.+358505676113
Helsingin yliopisto
Hammaslääketieteen lisensiaatti (väit.), diplomi-insinööri Ismo T. Räisänen, Ismo.raisanen [at] helsinki.fi
Koite Health
Hallituksen puheenjohtaja ja perustajajäsen, Tommi Pätilä
tommi [at] koitehealth.com, +358 44 013 0770
***
Koite Health
Koite Health on suomalainen terveysteknologiayritys, jonka kehittämä kaksoisvalohoitoon perustuva innovaatio on mullistanut suomalaisten suunterveyden hoidon. Koite Healthin perustettiin syyskuussa 2018 osana Business Finlandin ja Aalto-yliopiston rahoittamia merkittävien lääketieteellisten innovaatioiden kaupallistamiseen tähtääviä hankkeita.
