Nopeasti kehittyvä teknologia tuo yllätyksiä kansalliseen turvallisuuteen

Vuorisalo aloitti työelämäprofessorina Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa elokuun alussa. Viisivuotinen tehtävä on lajissaan ensimmäinen Suomessa.

Kansainvälinen turvallisuustilanne on voimakkaasti muuttumassa suurvaltojen kasvavan geopoliittisen kilpailun ja nopean teknologisen muutoksen takia.

—Suomen toiminta- ja turvallisuusympäristö on nopeassa ja monitahoisessa muutoksessa. Tämän muutoksen hahmottaminen ja erilaisten toimintamahdollisuuksien kartoittaminen vaatii uudenlaista tutkimusta ja tutkimuksellista yhteistyötä, Vuorisalo toteaa.

Samalla tarvitaan uudenlaisia avauksia kansallisen turvallisuuden ja siihen liittyvän osaamis- ja asiantuntijapohjan vahvistamiseksi.

Monimutkainen tulevaisuus vaatii uudenlaista yhteistyötä

Vuorisalo haluaa lisätä ymmärrystä siitä, kuinka uudet teknologiat muuttavat uusia strategisia mahdollisuuksia, riippuvaisuuksia ja haavoittuvuuksia.

Vauhdilla kehittyvän informaatioteknologian vaikutuksiin pitää Vuorisalon mukaan pystyä reagoimaan nopeasti kansallisella tasolla.
— Tilanne on nyt hyvä, mutta meidän täytyy ymmärtää teknologisen muutoksen vaikutus turvallisuustoimijoiden keskinäisiin riippuvuuksiin ja löytää uusia tapoja reagoida muutokseen yhdessä. Tulevaisuus on niin kompleksi ja arvaamaton, ettei kukaan meistä – julkinen sektori, yksityinen sektori, akatemia – pysty hallitsemaan tätä muutosta yksin.

Todellisuus muodostuu datavirtojen kautta

Vuorisalon tärkeä viesti on, että teknologinen kehitys ei ole enää pitkään aikaan ollut valtiollisten toimijoiden ohjaamaa, vaan yritysten luomat uudet digitaaliset ratkaisut muovaavat arkeamme ja käyttäytymistämme. Näin kansallisesta turvallisuudesta huolehtimiselle tärkeä data on usein valtioiden ulottumattomissa.

— Suomen valtio huolehtii kansalaistensa arjen turvallisuudesta kaikilla perinteisen turvallisuuden eri osa-alueilla, mutta muuttuvan käyttäytymisemme vuoksi turvallisuudesta huolehtiminen on yhä alttiimpaa digitaalisten alustojen vaikutukselle.  Miten toimimme tässä uudessa maailmassa, jossa yhä enemmän todellisuuteemme vaikutetaan näiden datavirtojen kuin viranomaispäätösten kautta?

— Kun ollaan näin suuren muutoksen äärellä, tosiasiat on tunnustettava ja käytävä avoin keskustelu siitä, miten sopeudumme muutokseen. Riskinä on ajautuminen globaalin kehityksen mukana, johon Suomen tai EU:n on vaikea vaikuttaa.

Nyt luodaan uusia vallankäytön välineistöjä

Vuorisalo haluaisi saada tulevat opiskelijansa havahtumaan tilanteeseen.

— Haluaisin ensinnäkin saada opiskelijat havahtumaan siihen, että tämä on – vähän epäröin käyttää sanaa – valtapeli. Valta on moniulotteinen ilmiö, mutta summa summarum: nyt olemme ihmiskuntana luomassa uusia vallankäytön välineitä ja niitä pitää havahtua ymmärtämään, mutta myös vaikuttamaan siihen, millaisia muotoja ne ottavat ja millaisia muotoja ne saavat ottaa.

— Toinen asia on se, että pitää tulla myös tietoiseksi siitä, kuinka nämä asiat vaikuttavat jokaiseen meistä, Vuorisalo sanoo.

Esimerkiksi tiedonhaku verkosta on nykyisin täysin luonnollista, eikä haun tuloksia juuri kyseenalaisteta. Siksi esimerkiksi peruskoululla ja koulutuksella on yhä suurempi merkitys kansallisen turvallisuuden kannalta.

— Mikä on meidän tapamme toimia nykymaailmassa? Turvallisuudesta huolehtimiseksi on aina täytynyt juosta pysyäkseen paikallaan. Nyt uudet teknologiat muuttavat sekä vauhtia että juoksualustaa, joten meidän tulee miettiä lähestymisemme uudestaan sopeutuaksemme uuteen todellisuuteen. Jos me emme tee tätä työtä, jäämme jälkeen ja joku toinen tekee sen puolestamme.

Kokemus tuo lisäarvoa

Vuorisalo tietää, mistä puhuu. Hän on Tampereen yliopistossa 2012 väitellyt kansainvälisen politiikan tohtori, Lontoon King’s Collegen sotatieteen laitoksen vieraileva tutkija, vastaa työssään kansainvälisen konsulttiyhtiö Accenturen Suomen kansallisen turvallisuuden asiakkuuksista ja johtaa yhtiön Tampereella sijaitsevaa toimistoa.

— Olen parikymmentä vuotta työskennellyt erilaisten valta- ja teknologiakysymysten parissa akatemiassa ja yritysmaailmassa.

Vuorisalo on ollut myös rauhanturvaajana Bosniassa, ensin Nato-johtoisessa operaatiossa ja sitten rakentamassa alueelle EU-johtoista kriisinhallintaoperaatiota. Tehdessään gradua Lähi-Idän tilanteesta hän opiskeli Jerusalemissa.

— Jos mietin lisäarvoa, jota voin tehtävääni tuoda, niin se syntyy juuri kantapään kautta saaduista kokemuksista, hän sanoo.

Turvallisuus on kasvava ala tieteellisessä keskustelussa

Politiikan tutkimuksen yksikön päällikkö, Jean Monnet -professori Pami Aalto johtamisen ja talouden tiedekunnasta toteaa, että kansallisen turvallisuuden merkitys on kasvamassa, koska kansainvälisen politiikan toimintaympäristö on muuttunut epävakaisemmaksi.

— Tämä vaikuttaa aina yritystoimintaan ja kansalaisyhteiskuntaan, eikä rajaudu pelkästään vaikkapa puolustusministeriön rootelille, Aalto huomauttaa.

— Yliopistokoulutuksen tulee reagoida tähän. Siksi turvallisuus onkin kasvava ala tieteellisessä keskustelussa.

— Tampereen yliopisto on perinteisesti kantanut vastuuta turvallisuuden hallinnonalojen koulutuksesta, samoin kuin siitä vastaavat viranomaiset ovat meille tärkeä sidosryhmä, Aalto sanoo.

— Yliopiston perintö on olla relevantti näillä alueilla, mutta kriittinen näkökulma säilyttäen ja sitä aktiivisesti kehittäen. Näin voimme parhaiten tuoda lisäarvoa turvallisuussektorin toimijoille. Turvallisuus myös tuo yhteen useita eri koulutuksen ja tutkimuksen aloja useissa eri tiedekunnissa ja on siten poikkileikkaava teema.

Kuva: Jonne Renvall