Psykologian maisteri Noora Hyysalo tutki väitöskirjassaan äidin päihteiden käytön yhteyksiä äitien ja lasten keskinäiseen suhteeseen, äitien hoivakäyttäytymiseen ja lasten kehitykseen. Hyysalo hyödynsi monimenetelmätutkimusta ja tarkasteli alle kouluikäisiä lapsia ja heidän äitejänsä, jotka käyttivät päihteitä. Tutkimuksen aineistossa äidin päihteiden käyttö oli hyvin vaihtelevaa. Monet äidit käyttivät lääkkeitä raskausaikana ja yleistä oli alkoholin, tupakan ja lääkkeiden sekakäyttö. Mukana oli myös opioidikorvaushoitoa saavia äitejä. Raskaus ja lapsen saaminen motivoi osaa äideistä lopettamaan päihteiden käytön.
Äidin ja lapsen vuorovaikutus merkityksellistä lapsen kehityksen kannalta
Vuorovaikutus varhaislapsuudessa luo pohjan lapsen kiintymyssuhteen kehitykselle, ja äidin päihteiden käyttö linkittyy usein vuorovaikutusongelmiin lapsen kanssa. Hyysalon tutkimuksessa äidin päihteiden käytön ja lapsen kiintymyssuhteen välistä yhteyttä tarkasteltiin tutkimuskirjallisuuden perusteella. Tulosten mukaan äidin päihteiden käyttö raskausaikana ja lapsen syntymän jälkeen on yhteydessä alle kouluikäisen lapsen turvattomaan kiintymyssuhteeseen.
– Äidin päihteiden käyttö luo usein turvattoman ilmapiirin, jossa lapsi ei saa aikuiselta tarvitsemaansa tukea ja lohtua hädän hetkellä. Tämä voi heijastua lapsen myöhempiin sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen haasteisiin. Tutkimustulos ei kuitenkaan tarkoita syy-seuraus -suhdetta, vaan taustalla vaikuttaa monia tekijöitä, joita emme vielä tunne riittävän hyvin, Hyysalo kuvaa.
Tutkimuksessa pureuduttiin myös vuorovaikutuksen mikrotasolle arvioimalla äidin hoivakäyttäytymistä uudenlaisella videoavusteisella menetelmällä. Menetelmä keskittyy äidin kuulo-, näkö- ja kosketusärsykkeiden ennustettavuuden analysointiin. Hyysalo sovelsi sitä ensimmäistä kertaa äiteihin, jotka käyttävät päihteitä.
Tutkimuksessa ei havaittu eroja päihteitä käyttävien ja päihteettömien äitien välillä heidän hoivakäyttäytymisensä ennustettavuudessa. Hoivakäyttäytymisen ennustamattomuus oli kuitenkin yhteydessä lapsen heikompaan neurokognitiiviseen kehitykseen varhaislapsuudessa.
– Tutkimuksen perusteella vaikuttaisi siltä, että äidin aistiärsykkeiden ennustettavuus vuorovaikutuksessa rakentaa pohjaa lapsen suotuisalle kognitiiviselle kehitykselle, Hyysalo kertoo.
Lapsen voimavarat tärkeä tunnistaa perheiden tukitoimien suunnittelussa
Hyysalon tutkimuksessa lapsen näkökulmaa tarkasteltiin lasten leikkitarinoissa kuvaamien selviytymiskeinojen kautta. Lapset, joiden äidit käyttivät päihteitä, kuvasivat sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia hoivaajalta saatavasta tuesta stressaavissa tilanteissa. Merkityksellistä oli lasten kuvaamat tavat selviytyä itsenäisesti ilman aikuiselta saatavaa apua.
– Lapset sopeutuvat monenlaisiin ympäristöihin ja kehittävät erilaisia tapoja selviytyä myös hyvin haastavista olosuhteista. Olisikin tärkeä huomioida lasten vahvuudet ja voimavarat tukitoimien räätälöinnissä haavoittuvassa asemassa oleville perheille, Hyysalo summaa.
Väitöstilaisuus perjantaina 3. lokakuuta
Psykologian maisteri Noora Hyysalon psykologian alaan kuuluva väitöskirja Substance Use in Motherhood: Unraveling its role in the mother-child relationship, maternal caregiving behavior, and child adaptation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 3.10.2025 klo 13. Paikkana on Linna-rakennuksen Väinö Linna -sali (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Karen Milligan Toronton Metropoliyliopistosta. Kustoksena toimii TtT Minna Sorsa Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.