Ajassa

Näyttely esittelee Alvar Aallon arkkitehtuurin ajattomia ajattelun malleja opiskelijatöiden avulla

Rakennuskulttuurin ajaton sisältö Alvar Aallon elämäntyössä. Malli ja kuva Ari Rahikainen.
Säynätsalon kunnantalolla avatun, emeritusprofessori Tore Tallqvistin pitkään opetusuraan pohjautuvan näyttelyn aikatiloja esittävät taulut ovat syntyneet harjoitustöinä Tampereen yliopiston arkkitehtuurin historian peruskurssilla sekä vapaaehtoisten piirustuskurssien yhteydessä.

Ajaton Aalto – rakennuskulttuurin dna -näyttely tarkastelee rakennuskulttuurin ajattomia arvo-ominaisuuksia, jotka olivat keskeisiä myös Alvar Aallon arkkitehtuurissa. Niiden pohjalta hahmottuvat eurooppalaisen arkkitehtuurihistorian ääriviivat kolmen tuhannen vuoden ajalta.

– Perinteet, jotka meitä kaikkia sitovat, liittyvät enemmän ilmastoon, käytännön olosuhteisiin, niiden tragedioiden ja komedioiden laatuun, joissa olemme olleet mukana. Minä en tee korostetusti suomalaista arkkitehtuuria enkä ylipäätään näe mitään suomalaisen ja kansainvälisen vastakohtaa. Maani kuuluu Eurooppaan, on Alvar Aalto sanonut.

Nyt avattu näyttely pohjautuu arkkitehti ja emeritusprofessori Tore Tallqvistin pitkäaikaiseen opetus- ja ajattelutyöhön.

– Keskeinen lähestymistapa näyttelyssä on aikatilojen rakentaminen, joissa arkkitehtuurissa koettu ja arkkitehtuurin historiassa mitattu aikasyvyys kytkeytyvät toisiinsa. Haluan näin ravistella arkkitehtuurissa tällä hetkellä usein vallalla olevaa lyhytnäköistä ajattelutapaa, joka ohittaa ajallisen ulottuvuuden ja laiminlyö rakennuskulttuurin laajemman tehtävän yhteiskunnassa, Tore Tallqvist avaa näyttelyn perusideaa.

Näyttelyn aikatiloja esittävät taulut ovat syntyneet harjoitustöinä Tampereen yliopiston arkkitehtuurin historian peruskurssilla sekä vapaaehtoisten piirustuskurssien yhteydessä. Ohjaukseen ovat vuosien varrella osallistuneet arkkitehti Marianna Verhe (1955−2017), ja viimeisinä vuosina professori Olli-Paavo Koponen.

– Tampereen yliopiston arkkitehtuurin historian oppituoli järjesti keväällä 2021 Ajaton Alvar Aalto -näyttelyyn liittyen vapaaehtoisen opintojakson ensimmäisen vuosikurssin arkkitehtuurin opiskelijoille yhdessä emeritusprofessori Tore Tallqvistin kanssa. Kurssilla 29 opiskelijaa tuotti piirustuksia näyttelyä varten. Tusseilla piirretyt kuvat havainnollistavat Alvar Aallon arkkitehtuurin ajattomia ajattelun malleja. Ne kattavat hänen koko 50-vuotisen uransa, professori Olli-Paavi Koponen kertoo.

– Näyttelyn materiaali perustuu professori Tallqvistin opetustyöhön 1987–2010. Hänen eläköidyttyään on arkkitehtuurin historian oppituoli hänen apunaan vielä järjestänyt useamman vapaaehtoisen opintojakson näyttelymateriaalin kartuttamiseksi Turussa, Tampereella, Helsingissä ja Villa Lantessa, Roomassa. Kaiken kaikkiaan useampi sata arkkitehtiopiskelija vuosikymmenten mittaan on piirustuksillaan mahdollistanut nyt avattavan näyttelyn toteuttamisen, Koponen jatkaa.

Tuoreimmat työt kevään satoa

Uusin Ajatonta Aaltoa -taulu syntyi Tampereella keväällä 2021 ensimmäisen vuosikurssin vapaaehtoisella etäkurssilla. Arkkitehti Ari Rahikaisen rakentama pienoismalli voidaan nähdä koko näyttelyn kiteytymänä ja Aallon elämäntyöstä syntyneenä aikatilana, jonka keskikohtaan osuu Säynätsalon kunnantalo.

– Näyttely on myös puheenvuoro rakennuskulttuurin yleiskatsausten ja laajojen kokonaisuuksien hahmottamisen puolesta. Se painottaa rakennuskulttuurin ajatonta monimuotoisuutta, ja korostaa arkkitehdin keskeistä ammattitehtävää tehdä kokonaisvaltaisia havaintoja, tiivistää Tallqvist ajatuksensa viestinä näyttelyn yleisölle.

Tore Tallqvist aloitti opiskelijana uransa Bengt Lundstenin toimistossa ja jatkoi Alvar Aallon arkkitehtuuritoimistossa, jossa hän työskenteli vuosina 1965–72. Aallon toimistossa hän osallistui mm. Akateemisen kirjakaupan (1961–69), Tammisaaren Säästöpankin (1964–70) ja Villa Skeppetin (1969–70) suunnitteluun. Tallqvist toimi Helsingin Teknillisessä korkeakoulussa, nykyisin Aalto-yliopistossa, asuntosuunnittelun ja rakennussuojelun opettajana vuosina 1969–85 ja Tampereen yliopiston arkkitehtuurihistorian professorina vuosina 1985–2009. Hän on sen jälkeen jatkanut opetustyötä emeritusprofessorina. Alvar Aallon innoittamana hän on kytkenyt arkkitehtuurin, rakennussuojelun ja arkkitehtuurin historian toisiinsa ”rakennuskulttuurin kolmijalaksi”.

Näyttely on tuotettu yhteistyössä Tore Tallqvistin, Tampereen yliopiston ja Jyväskylän kaupungin kanssa.

Kuva: Rakennuskulttuurin ajaton sisältö Alvar Aallon elämäntyössä. Malli ja kuva Ari Rahikainen.

Ajaton Aalto – rakennuskulttuurin dna -näyttelyssä voi vierailla Säynätsalon kunnantalon (Parviaisentie 9, Jyväskylä) opastettujen kierrosten yhteydessä:
17.6.–30.6. ma, ke ja pe klo 11.00 ja 16.30

1.7.–31.7. ma–pe klo 11.00 ja 16.30, la klo 11.00
1.8.–15.9. ma, ke ja pe klo 11.00 ja 16.30

 

Uusimmat uutiset kategoriassa Ajassa

Uusimmat uutiset