Tutkimus

Mielenterveyspalveluissa on alueellisia eroa, mikä näkyy osaltaan eläköitymisriskissä

Julkaistu 12.12.2023

Tampereen yliopisto

Kävelykeppejä käyttävä henkilö kävelee talvella poispäin kamerasta koiransa kanssa.

Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

Mielenterveyden häiriöt ovat yksi suurimmista varhaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle johtavista perusteista. Tampereen yliopiston RETIRE-tutkimusryhmän tutkimus arvioi, miten mielenterveyspalvelujen järjestäminen suhteutuu alueelliseen eläköitymisriskiin. Järjestämistapojen ja resurssoinnin eroja kuvaavien tulosten perusteella tutkijat painottavat, että uusilla hyvinvointialueilla tulisi tähdätä väestön tarpeet huomioivaan monimuotoisuuteen palvelutarjonnassa.

Suurin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä on masennus. Vuonna 2022 masennuksen perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 3 300 henkilöä, eli noin 9 suomalaista päivittäin.

RETIRE-ryhmän uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin ennen sote-uudistusta kolmen väkirikkaimman sairaanhoitopiirin mielenterveyspalvelujen organisointia ja resurssointia vuosina 2012–2013.

Tutkimus havaitsi selkeitä eroja palvelujen järjestämisen tavassa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUSissa, joka on korkeimman sosioekonomisen tason ja matalamman eläköitymisriskin aluetta, havaittiin korkein palveluiden monimuotoisuus. Varsinais-Suomessa olivat korkeimmat resurssit henkilötyövuosissa suhteessa väestöön, kun taas Pirkanmaata luonnehti sekä matalin palveluiden monimuotoisuus että matalin palveluiden resurssointi. Pirkanmaalla RETIRE-ryhmä on aiemmassa tutkimuksessaan havainnut korkean eläköitymisriskin.

Tutkimusryhmä on aiemmin tarkastellut mielialahäiriöiden vuoksi ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä. Masennusperusteisessa eläköitymisessä tuli esiin eroja Helsingissä ja Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Tutkijat havaitsivat matalamman eläköitymisriskin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUSissa, maan keskitasoa vastaavan riskin Varsinais-Suomessa ja korkeamman riskin Pirkanmaalla. Edeltävät kansalliset tutkimukset eivät kuitenkaan ole havainneet eroja masennuksen esiintyvyydessä Suomessa.

– Tuore tutkimuksemme tukee käsitystä siitä, että uusien hyvinvointialueiden kannattaa panostaa palveluissaan monipuoliseen, riittävästi resursoituun kokonaisuuteen. Jotta palvelujärjestelmä onnistuisi ehkäisemään työkyvyttömyyttä, sen on huomioitava väestön erilaiset tarpeet, toteaa väitöskirjatutkija, erikoispsykologi Tino Karolaakso.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin ja verrattiin sairaanhoitopiirien julkisten mielenterveyspalveluiden järjestämisen profiilia. Tutkimuksessa keskityttiin muun muassa palveluiden monimuotoisuuteen, yksiköiden ja alueen henkilötyövuosien määrään, avohoitopainotteisuuteen sekä lähipalveluiden osuuteen. Tutkimuksen kohteena olivat kolme suurinta sairaanhoitopiiriä ennen hyvinvointialueiden perustamista vuosien 2012–13 tarkastelujaksolla.

Palvelujärjestelmän tutkimus on tärkeää hyvinvointialueiden kehitystyössä

Tutkimus havainnollistaa työkyvyttömyyden ja palvelujärjestelmän yhteyttä, johon vaikuttaa tutkijoiden mukaan myös moni muu väestöön ja yhteiskuntaan liittyvä kompleksinen tekijä.

– Huomionarvoista on myös se, että laajoista kansallisista ohjaustoimista huolimatta näiden kolmen eteläisen, taustaltaan suhteellisen samanlaisen sairaanhoitopiirin palveluiden tarjonta oli eriytynyt hyvin omanlaisekseen, Karolaakso sanoo.

– Vaikka erot voivat viitata tapoihin vastata erilaisiin tarpeisiin, ne voivat olla myös alueellisen epätasa-arvon lähde.

Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola muistuttaa, että palvelujärjestelmätutkimus on vaativaa ja edellyttää monien samanaikaisten tekijöiden yhtäaikaista huomioimista.

Uusilla hyvinvointialueilla on nyt merkittävä mahdollisuus omien palveluidensa kehittämiseen.

– Tällainen tutkimus on järjestelmän kehittämiselle hyvin tärkeää, erityisesti nyt Suomen palvelurakenteen käännösvaiheessa, sanoo tutkimuksen julkaisseen RETIRE-tutkimushankkeen johtava tutkija, professori Pirkola.

– Kuitenkin uutiset terveydenhuollon leikkauksista ja talouden tasapainottamistarpeista haastavat uskoa. Riskinä on, että palveluita ei kehitetä ja järjestetä väestön tarpeet edellä, vaan karsimalla palveluita kohti lakisääteistä minimiä, tutkijat muistuttavat.

Monimuotoisuus kuvaa laadukasta palvelujärjestelmää

Karolaakso pitää mielenkiintoisena sitä, että Pirkanmaan ollessa korkean eläköitymisriskin aluetta mielialahäiriön korkean mielialahäiriön eläköitymisriskin Pirkanmaalla esiintyi sekä matalin palveluiden monimuotoisuus, matalin resurssointi että vähiten avohoidon palveluiden painotusta tarkastelujaksolla.

– Tämä voi viitata siihen, että Pirkanmaan palvelujärjestelmä on saattanut sisältää olennaisia aukkoja palvelutarjonnassa sekä olemassa olevien palveluiden aliresursointia. HUS-alueella taas korkeimman monimuotoisuuden lisäksi ei kuitenkaan havaittu korkeinta resurssointia väestön lukumäärään nähden. Tämän perusteella palveluiden monimuotoisuus, erityisesti avohoidon osalta, näyttäisi olevan tärkeä indikaattori, joka kuvaa laadukasta ja tasapainoista palvelujärjestelmää.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Mielenterveyden ekosysteemi -lähestymistapaa (Mental Health Ecosystems), joka ohjasi palveluiden standardoitua tarkastelua ja huomioi alueiden sosioekonomiset ja -demografiset erot ja samankaltaisuudet.

Tutkimus julkaistiin BMC Psychiatry -tiedejulkaisussa.

Tutkimusjulkaisu

Karolaakso, T., Autio, R., Suontausta, P., Leppänen, H., Suokas, K., Rissanen, P., Tuomisto, M. T., & Pirkola, S. (2023). Patterns of mental health services and mood disorder disability pensions: a standard comparison of Finland’s three largest hospital districts. BMC Psychiatry, 23(1), 1–828.