Tutkimus

Miehet kokivat sukupuolen haitaksi eduskuntavaalien ehdokasasettelussa

Eduskuntavaalikamppailua/ Kuva: Jonne Renvall
Tutkijat arvioivat, että individualismi ja opportunismi voivat kasvaa, jos puoluekoneistot heikkenevät ja politiikan hohto hiipuu. Kuva eduskuntavaalien kampanjoinnista Tampereen Keskustorilla huhtikuussa 2019.
Miehet olivat lähes kaikissa puolueissa naisia useammin sitä mieltä, että heidän sukupuolestaan oli haittaa vuoden 2019 eduskuntavaalien ehdokasasettelussa.

Sukupuolen merkitys ehdokasasettelussa nousi esiin tuoreessa Ehdokkaat vaalikentillä -tutkimuksessa, joka perustuu pääosin eduskuntavaalien 2019 jälkeen kerättyyn kyselytutkimusaineistoon ”Eduskuntavaaliehdokkaat 2019”.

Erityisesti vihreissä miesehdokkaat ovat kokeneet selvästi naisia useammin, että heidän sukupuolensa on vaikuttanut epäedullisesti heidän asemaansa ehdokasasettelussa.

Yleisintä kokemus miessukupuolen kielteisestä vaikutuksesta näyttää tutkimuksen mukaan olevan vihreiden lisäksi vasemmistopuolueissa eli Sdp:ssä ja vasemmistoliitossa, joissa noin kolmannes miehistä koki sukupuolestaan olleen haittaa ainakin jossain määrin.

Tutkijat Josefina Sipinen ja Vesa Koskimaa arvioivat havainnon liittyvän siihen, että miespuoliset ehdokasehdokkaat tiedostavat naisehdokkaiden nimittämisen olevan etusijalla puolueissa, joissa äänestäjäkunnan tiedetään olevan naisenemmistöinen.

Kokoomuksessa sukupuolten välillä ei ollut eroa: niin miehistä kuin naisista hieman alle viidennes koki sukupuolensa vaikuttaneen kielteisesti heidän asemaansa ehdokasasettelussa.

Rkp on puolueista ainoa, jossa naisehdokkaat raportoivat miehiä useammin, että heidän sukupuolensa asetti heidät epäedulliseen asemaan. Rkp:n miesehdokkaista yksikään ei kokenut sukupuolen haitanneen ehdokasasettelussa.

Vasemmistopuolueissa (Sdp, vasemmistoliitto) oman sukupuolen vaikutuksen kielteiseksi koki neljä kymmenestä. Kristillisdemokraattien keskuudessa tällainen ajattelu oli kaikkein harvinaisinta, vain yksi kymmenestä koki oman sukupuolensa asettaneen hänet epäedulliseen asemaan ehdokasasettelussa.

Vuoden 2019 eduskuntavaalien ehdokkaista 42 prosenttia oli naisia ja 58 prosenttia miehiä. Naisten osuus oli aavistuksen korkeampi kuin kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa vuosina 2015 ja 2011, jolloin naisten osuus oli 39 prosenttia.

Tutkimuksen mukaan suurten keskuskuntien merkitys korostui eduskuntavaalien ehdokasasettelussa. Puolueista keskusta asetti muita enemmän ehdokkaita pienistä kunnista, kun taas vihreillä keskuskunnat korostuivat keskimääräistäkin enemmän.

Yleispuoluekehityksestä huolimatta puolueiden erot näkyvät ehdokasasettelussa edelleen varsin selkeästi. Puolueet näyttävät tutkimuksen mukaan ainakin jossain määrin kykenevän muokkaamaan ehdokaslistojaan strategisesti ja tarjoamaan äänestäjilleen ehdokkaita, joihin he voivat ulkoisesti samaistua.

– Puoluekoneistojen heikentyessä ja politiikan hohdon hiipuessa ”hyvien ehdokkaiden” löytäminen saattaa muuttua yhä sattumanvaraisemmaksi, mikä korostaa poliittista individualismia ja opportunismia, tutkijat kirjoittavat.

Ehdokkaat vaalikentillä -tutkimuksen toteutti Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston, Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijoista koostuva ryhmä. Mukana oli kaikkiaan neljätoista tutkijaa. Tutkimus on osa professori Åsa von Schoultzin johtamaa Suomen Akatemian IntraComp -projektia, joka pyrkii kartoittamaan erityisesti ehdokkaiden välistä kilpailua puolueiden sisällä.

Teksti: Heikki Laurinolli
Kuva: Jonne Renvall

Elina Kestilä-Kekkonen ja Åsa von Schoultz: Ehdokkaat vaalikentillä: Eduskuntavaalit 2019. Oikeusministeriön julkaisuja.