Marssi seitsemään ihmeeseen evästi musiikinopiskelijoita suurproduktiossa työskentelemiseen
– Näytökset ovat menneet tosi hyvin. Ainahan sitä varsinkin ensi-illassa joutuu keskittymään siihen, ettei lähde liikaa intoilemaan ja että kokonaisuus pysyy kasassa. Katsojien reaktioista päätellen hekin ovat pitäneet näkemästään, ja yleisöä on ollut hyvin paikalla, Suvi Aalto kertoo.
Aalto esitti teoksessa jumalatar Hygieiaa, yhtä pelimaailman hahmoista, jonka erityisvoimana on toimia parantajana pelin tiimellyksessä. Aalto kertoo, että oli mahtavaa päästä tositoimiin harjoitusten jälkeen. Esitystä treenattiin talvesta lähtien, mutta Aalto ehti kesällä lomailemaankin ja keräämään voimia tiiviille kiertueelle.
Aalto on alun perin Oulusta kotoisin, mutta muutti vuonna 2015 Helsinkiin ja kävi siellä Pop & Jazz Konservatorion. Tampereella hän opiskeli vuoden Suomen Teatteriopistossa, kunnes pääsi kaksi vuotta sitten TAMKin musiikkiteatteripuolelle. Viime vuonna hän esiintyi jo ensemblessä Helsingin kaupunginteatterin Priscilla, aavikon kuningatar -musikaalissa ja oli myös varanäyttelijänä Diivan rooliin.
Marssi-näytelmä on Aallon mukaan erityinen teos jo puitteiltaan. Jäähallit ovat näyttämöinä niin isoja, että kaiken tekemisen ja eleiden tulee olla korostetun isoja, jotta ne näkyvät katsojille. Esitys on myös fyysisesti rankka, Aallon askelmittariin kertyi yhden harjoituksen aikana kaikkiaan 12 kilometriä. Tekniikassakin on omat jipponsa, esiintyjien tulee käyttää korvamonitorointia, jotta muiden näyttelijöiden repliikit varmasti kuuluvat toiselta puolen lavaa.
– Näyttämöllä tulee olla tosi hereillä koko ajan, muuten saattaa jonkun tuuba yhtäkkiä törähtää selän takana, nauraa Aalto.
Kiertueelta koulun penkille
Tinja Taipaleen roolihahmo Marssi-teoksessa on Bias, muinaiskreikkalainen filosofi, joka pohdinnoillaan pyrkii auttamaan pelaajia.
– Vaikka esitystahti on ollut tiivis ja rankka, niin se on ollut myös tosi palkitseva. Meillä on hyvä porukka kasassa, Taipale sanoo.
Taipaleen mukaan on ollut hyödyllistä nähdä, miten työskennellään isossa produktiossa, jossa näyttelijät ovat vain yksi palapelin osa. Mukana ovat myös soittokunnat, roudaajat Akun Tehtaalta, järjestävien kaupunkien avustajat sekä tietenkin ohjaajat. Taipale kehuu, kuinka sekä Samuel Harjanteesta ja Petrus Kähkösestä huokuu ammattitaito ja miten heiltä on saanut neuvoja sekä tukea omaan työskentelyyn.
– Tässä on oppinut, että kunhan itse pitää huolta omasta tontistaan, niin kaikki rullaa hyvin. Ja jos jokin ei mene niin kuin on ajateltu, tehdään uusi suunnitelma.
Musiikki on ollut Taipaleen elämässä mukana aina, mutta teatterijuttuihin hän on omien sanojensa mukaan päätynyt hieman vahingossa. Haaveissa siintää oman musiikin tekeminen ja artistin ura, mutta myös musikaalit kiinnostavat.
– Elämä vie mihin vie.
Marssi-kiertueen päätyttyä Taipale hyppää lähes suoraan esityksistä takaisin koulun penkille. Hän kehuu erityisesti TAMKin laulun opetusta.
– Tämä ala kehittyy koko ajan ja koulutuskin sen myötä, mutta tekeminen on hyvällä tasolla. TAMKillahan on hyvä maine, täällä on hieno porukka ja hyvät opettajat, summaa Taipale.
Teksti: Sirpa Lehtola
Kuvat: Puolustusvoimat
