Tiedote

Maailman ensimmäinen kokeellinen 6G-tutkimusympäristö rakentuu Suomeen

Markus Allén ja Joonas Säe tutkivat radiosignaalien ominaisuuksia signaali- ja spektrianalysaattorin avulla. Tulevaisuuden langattomissa verkoissa tullaan hyödyntämään erittäin suuria, jopa yli 100GHz taajuuksia tiedonsiirtoon, paikannukseen ja ympäristön aistimiseen.
Suomen Akatemian juuri myöntämä rahoitus tulevaisuuden langattomien tietoliikenneteknologioiden–tutkimusympäristölle 6G-FUWIRI:lle nostaa kansallisen radioteknologian perustutkimuksen uudelle tasolle - erittäin suurille sub-THz taajuuksille. Kokeellinen ympäristö ja asiantuntijapalvelu syventävät 6G Lippulaiva -ohjelman vuonna 2018 käynnistämää uraauurtavaa tutkimusta seuraavan sukupolven langattomista järjestelmistä. Rahoitus toimii lähtölaukauksena kauaskatseisten tutkimus- ja testausympäristöjen kehittämiselle yhteisvoimin ja vahvistaa samalla yhteistyötä Oulun yliopiston, Tampereen yliopiston, Aalto-yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n välillä.

Uudella kansallisella tutkimus-, innovaatio- ja yhteistyöympäristöllä on laajoja vaikutuksia.

– Hanke on merkittävä päänavaus 6G-tutkimusympäristön kehittämisen käynnistämiseksi Suomessa. Tavoitteena on rakentaa kansallinen tutkimus- ja testausympäristö, joka kantaisi 2030-luvulle asti, jolloin 6G teknologian arvellaan olevan kaupallistamisvaiheessa, toteaa professori Mikko Valkama, joka vetää Tampereen yliopistossa tutkimusympäristön kehittämistä. 

Valtaosa rahoituksesta käytetään erittäin kalliiden mittalaitteiden hankintaan, jotka olisivat yksittäisille tutkimuslaitoksille suhteettoman hintavia.

– 6G-tutkimuksen aikaisessa vaiheessa tehtävät tämän mittaluokan investoinnit ja niiden yhteiskäyttö edistävät huippututkimusryhmiemme kansainvälistä kilpailukykyä ja houkuttelevuutta, sillä vastaavia ympäristöjä ei tiettävästi löydy vielä muualta, korostaa hanketta johtava professori Ari Pouttu Oulun yliopiston 6G Lippulaivasta.

Kehittyvä 6G-tutkimusympäristö luo erinomaiset puitteet erityisesti radiokanavamittauksille, piiri- ja antenniteknologian tutkimukselle sekä ilmarajapinnan yli tehtäville mittauksille, joilla pureudutaan esimerkiksi laitteiden karakterisointiin. Mittalaitteiden kokonaisuus muodostaa ainutlaatuisen kehitysalustan uusille menetelmille, joilla tavoitellaan senttimetri(e)n tarkkuutta kohteiden paikantamisessa.

6G:n myötä samaan järjestelmään integroitu paikannustarkkuus ja kuvantamis- ja sensorointikyvykkyys tulevat mullistamaan langattomuuden hyödyntämisen lukuisissa käyttökohteissa kuten tarvelähtöisesti mukautuvien tehtaiden yhteistoiminnallisissa roboteissa sekä digitaalisissa ja yhteiskunnallisissa toiminnoissa kuten etäkirurgiassa ja autonomisessa liikenteessä.

– Suomen Akatemian päätös näiden kyvykkyyksien kokeellisen tutkimuksen mahdollistamiseksi 6G viitekehyksessä on merkittävää Suomen johtoaseman säilyttämiseksi 6G-tutkimuksessa, korostaa Ari Pouttu.

Yritykset pääsevät hyötymään monipuolisesta kokeellisesta ympäristöstä ja asiantuntijapalvelusta 6G-tutkimuksen aikaisessa vaiheessa saaden näkyvyyden kehitteillä olevien teknologioiden tarjoamiin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja tulevaisuuden markkinoihin.

Tutkimusinfrastruktuuri mahdollistaa uusien laiteratkaisujen, algoritmien, ohjelmistojen ja sovellusten tutkimisen, kehittämisen ja testaamisen, VTT:n johtava tutkija Jukka Mäkelä vahvistaa.

Lähimmän viiden vuoden aikana investointeja ja yhteiskehittämistä on edelleen vahvistettava merkittävästi, mikäli Suomi mielii pysyä 6G-teknologioiden kehityksen kärjessä.

– Kalliit mittalaitteet niin RF- kuin verkkoteknologioiden T&K&I -toiminnassa täytyy suunnitella jatkossa yhä enemmän yhteiskäyttöisiksi, visioi professori Jussi Ryynänen Aalto-yliopistosta.

Edistyksellinen tutkimusympäristö vaatii julkista hankerahoitusta ollakseen tuottelias. 6G:n tutkimuksen tueksi tarvittaisiin samankaltainen panostus kuin CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n laskentaympäristölle on aikojen saatossa kohdennettu, mutta nopeammassa tahdissa.

– 6G -tutkimus on tässä ja nyt. Investointipäätöksiä tarvitaan tänään, toteaa 6G Lippulaiva -ohjelman johtaja, akatemiaprofessori Matti Latva-aho.

Lue lisää Suomen Akatemian uutisesta 1.12.2020 ”Merkittävä lisärahoitus vahvistamaan tutkimusinfrastruktuurien yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa”.

Tutustu tarkemmin Suomen Akatemian rahoittamien FIRI-yhteistyöalustojen julkisiin kuvauksiin (pdf).

Lisätietoja

Henkilöprofiili

Mikko Valkama

professori, Tietoliikennetekniikka
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta
Mikko Valkama

Uusimmat uutiset kategoriassa Tiedote

Uusimmat uutiset