Yhteistyö

Maahanmuuttajataustaisille korkeakoulutetuille uusi väylä kohti suomalaista työelämää

Insinööriksi Suomeen
Lehtori Matti Kivimäen ja projektipäällikkö Pauliina Paukkalan mukaan maahanmuuttajataustaisilla korkeakoulutetuilla on kova tarve työllistyä oman alan töihin.
Monet maahanmuuttajataustaiset haluaisivat integroitua suomalaiseen työelämään. He tarvitsevat kuitenkin täsmäosaamista työelämän tarpeisiin ja usein myös suomen kielen opiskelua sekä preppausta. Uusi konseptoitu opintopolku toimii yhtenä silloittavana elementtinä suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan.

Osa maahanmuuttajista on saattanut toimia omassa maassaan jo pitkään insinööreinä, joten heidän työpanostaan olisi erittäin tärkeä hyödyntää Suomessa, toteaa Insinööriksi Suomeen -hankkeen Tampereen osatoteutuksen projektipäällikkö Pauliina Paukkala Tampereen ammattikorkeakoulusta. 

Uudenlaisen opintopolun avulla tuetaan maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden pääsyä työharjoitteluun, työelämään ja jatkotutkintoon. Koulutus on suunnattu maahanmuuttajataustaisille, ulkomailla teknisen koulutuksensa suorittaneille, muun muassa insinööreille sekä muille korkeakoulutetuille, potentiaalisille työntekijöille, joille ei aiemmin ole löytynyt selkeää väylää suomalaiseen työelämään. 

Seulan läpäisseille tarjoamme valmentavaa sekä muuntokoulutusta ja osaltamme mahdollistamme työharjoitteluun pääsyn, kertovat Paukkala ja asiantuntijana hankkeessa toimiva lehtori Matti Kivimäki TAMKista.

Valmentavan ja muuntokoulutuksen järjestää kokonaisuudessaan Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeen lopputuloksena saatava malli on sellainen, jota voitaisiin hyödyntää muuallakin, kuten Tampereen ammattikorkeakoulussa.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma mahdollistaa yksilöllisen opintopolun

Opiskelijat on valittu koulutuksiin haastattelumuotoisten, suomenkielisten pääsykokeiden kautta. Pääsykokeissa on varmistettu, että heidän kielitaitonsa on riittävä, koska molemmat koulutukset toteutetaan suomen kielellä. Valintaan on vaikuttanut sekä opiskelijan substanssiosaaminen että motivoituneisuus.

 Tarjolla on ensin valmentavan koulutuksen polku. Sen avulla varmistutaan siitä, että opiskelijalla on riittävät suomen kielen taidot ja opiskeluvalmiudet opiskella ja pärjätä suomalaisessa järjestelmässä, selventävät Kivimäki ja Paukkala.

Jokaiselle muuntokoulutukseen valitulle tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Paukkalan mukaan henkilökohtainen opintosuunnitelma tarjoaa yksilöllisen opintopolun. Koulutukseen valittu maahanmuuttaja pääsee yhdessä opinto-ohjaajan kanssa muokkaamaan opintojaan omista lähtökohdistaan ja omia vahvuuksia hyödyntäen. 

Kivimäki ja Paukkala tähdentävät, että jos opiskeluvalmiudet ja riittävä suomen kielen taito ovat jo opiskelijalla hallussa, hän voi suunnata suoraan muuntokoulutukseen, jossa opiskelu koostuu insinööreille suunnatuista ammatillisista aineista. 

 Lähtökohtana on ollut opiskelijoiden oma koulutustausta. Opiskelijat ovat voineet suorittaa soveltuvia ammattiaineita kuten konetekniikan opintoja, ICT-opintoja, rakennustekniikan opintoja ja yhdyskuntatekniikan opintoja, kertoo Paukkala. 

Muuntokoulutuksessa täydennetään ulkomailla hankittua taitoa, jotta se vastaa suomalaista insinöörikoulutusta, Kivimäki selventää valmentavan ja muuntokoulutuksen eroavaisuuksia. 

Muuntokoulutus kestää koko lukuvuoden 20202021, laajuudeltaan se on 60 opintopistettä. 

Työharjoittelulla kohti työpaikkaa 

Valmentava pilottikoulutus toteutettiin keväällä 2020, ja siinä olivat mukana pääsykokeen läpäisseet 11 opiskelijaa. Maahanmuuttajia oli muun muassa Irakista, Iranista ja Kanadasta. Muuntokoulutuksessa taas oli osallistujia Irakista, Iranista ja Ukrainasta. 

Muuntokoulutus alkoi syksyllä 2020 ja jatkuu parhaillaan seitsemän opiskelijan kanssa. Muuntokoulutukseen sisältyy työharjoittelu keväälle 2021, ensisijaisesti teollisuuden alalla. Pandemia asettaa omat haasteensa tähän.

 Harjoittelujakson tavoitteena on silti se, että kukin työllistyisi oman alansa insinöörin tietoja ja taitoja vaativiin töihin opintojensa päätyttyä, sanoo Paukkala. 

Opiskelijat etsivät itse työharjoittelupaikkansa, mutta heitä autetaan ansioluettelon tekemisessä ja neuvotaan sekä prepataan, miten toimitaan työhaastattelutilanteessa. Muuntokoulutuksen suoritettuaan opiskelijat saavat lisäksi todistuksena korkeakouludiplomin.

 Tällaiset diplomit ovat erinomainen lisä, joilla työnhakija voi työhönhakutilanteessa osoittaa kirjallisesti hankkimaansa erityisosaamista. Korkeakouludiplomit ovat yleistymässä oleva ilmiö, kertovat Kivimäki ja Paukkala.

Tavoitteena työllistyä oman alan töihin 

Kivimäki ja Paukkala toivovat, että jokainen opiskelija saisi alaansa vastaavaa työtä.

Maahanmuuttajataustaisilla työnhakijoilla on kova tarve työllistyä. Toisaalta myös yrityksillä on jatkuvasti kasvava tarve kielitaitoisille ja kansainvälisille oman alansa erityisosaajille. Nämä kaksi tarvetta tulisi voida yhdistää aiempaa jouhevammin, joten tällaiselle silloittavalle elementille, kuten Insinööriksi Suomeen -hanke, on nyt ja jatkossa yhä enemmän tarvetta, Kivimäki ja Paukkala pohtivat.

 

Insinööriksi Suomeen -hankkeen päätoteuttajana ja koordinoijana toimii Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeen osatoteuttajina ovat Turun yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu. ESR-rahoitteinen hanke alkoi syksyllä 2019 ja päättyy tämän vuoden 2021 kuluessa. 

 

Lisätietoa:

Pauliina Paukkala, projektipäällikkö, Teollisuusteknologia, Tampereen ammattikorkeakoulu, pauliina.paukkala [at] tuni.fi (), p. 040 800 4257

Matti Kivimäki, lehtori, Teollisuusteknologia, Tampereen ammattikorkeakoulu, matti.kivimaki [at] tuni.fi (), p. 040 801 6649

Tietoa Insinööriksi Suomeen -hankkeen sivuilta

 

Teksti: Arja Lundan

Kuva: Saara Lehtonen

Uusimmat uutiset kategoriassa Yhteistyö

Uusimmat uutiset