Maahanmuuttajalle vuorovaikutus arjessa on tie myös kielen oppimiseen
Aikaisempaa tieteellistä tutkimusta aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen oppimisesta arjen tilanteissa ei juuri ole. Tampereen yliopiston tutkijat halusivat Arjen vuorovaikutusta muotoilemassa -tutkimuksessaan nostaa esille sen, ettei kieli ole ainoa vuorovaikutuksen keino.
Ainutlaatuiseksi heidän tutkimuksensa tekee se, että tutkijat analysoivat vuorovaikutusta ja kielen oppimista multimodaalisena toimintana, jossa korostuu kehollisuus ja useat ilmaisun kanavat. Lisäksi he tarkastelivat suomen kielen oppimista arjessa, virallisen kielenopetuksen ulkopuolella.
– Merkityksiä ei puhetilanteissa rakenneta vain kielellä vaan myös kehollisesti esimerkiksi ilmeillä, eleillä, liikkumisella, kosketuksella tai vaikka esineitä hyödyntäen. Tarkastelumme tuo näkyväksi niitä hienovaraisia keinoja, joiden varassa ihmiset ymmärtävät toisiaan ja selviävät arjen vuorovaikutuksen monimutkaisuudesta, kertoo tutkimuksen vetäjä, dosentti ja yliopistonlehtori Niina Lilja informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
Tutkimuksen mukaan suomen kielen oppimisessa tosielämän tilanteet, kuten asioinnit toreilla, ruokakaupoissa ja kahviloissa, ovat ensisijaisen tärkeitä. Kieli tarttuu mukaan muun toiminnan ohessa myös esimerkiksi kokkauskursseilla, rakennusalaan painottuvassa kotoutumiskoulutuksessa tai omavalmentajien vastaanotoilla.
Suomeakin voi puhua monella tavalla
Niina Lilja näkee kaikkien Suomessa jo asuvien tehtävänä luoda tulokkaille mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja osallisuuteen. Uuden kielen oppiminen on aina haasteellista. Siksi on tärkeä muistaa, että kieltä ei tarvitse osata täydellisesti, jotta sitä voisi käyttää.
– Jokaista kieltä voi puhua monella eri tavalla, ja vuorovaikutuksessa voidaan hyvin toimia myös monikielisesti. Suomessa asuvien olisi tärkeä viimein oppia hyväksymään, että myös suomea voi puhua monella eri tavalla, Lilja painottaa.
Arjen vuorovaikutusta muotoilemassa tutkimusryhmässä olivat mukana Niina Liljan lisäksi Anna-Kaisa Jokipohja, Laura Eilola ja Terhi Tapaninen Tampereen yliopistosta.
Tutkijoiden toimittama, juuri julkaistu artikkelikokoelma tarkastelee kotoutumista yksilön näkökulmasta arjen kohtaamisina ja vuorovaikutustilanteina. Kirja perustuu tutkimusprojektin tuloksiin.
Yksi tutkimuksen ja kirjan tavoitteista on lisätä kielellistä suvaitsevaisuutta ja vähentää yhteiskunnallista eriarvoistumista.
– Yhteiskuntamme kehitys kokonaisuudessaan voi olla kestävää vain, jos kaikki kielenkäyttäjät otetaan samanarvoisina mukaan. Kirjoitimme kirjan suomi toisena kielenä -alan tutkijoille, opettajille ja opettajaopiskelijoille, mutta siitä hyötyvät myös muut kotoutumisen kysymysten parissa työskentelevät, uskoo Lilja.
Tutkimusta rahoitti Emil Aaltosen säätiö. Niina Lilja johtaa parhaillaan GLO-LO-projektia, jossa tutkitaan kielenkäyttöä monikielisen rakennusalan työtilanteissa.
Lisätiedot
Niina Lilja
050 307 0589
niina.lilja [at] tuni.fi
Teksti: Anna Aatinen
Kuva: Eeva Säilä
