Luiz Alonso de Andrade tarkasteli väitöstutkimuksessaan, miten Brasilian kansallisen sosiaaliturvainstituutin (INSS) sosiaalipolitiikan virkailijat vaikuttavat käteisperusteisten sosiaalietuuksien myöntämiseen. Rajallisesta muodollisesta päätöksentekovallastaan huolimatta nämä ei-ammattilaisiksi katsotut toimistobyrokraatit muokkaavat politiikan tuloksia käytännössä – erityisesti monimutkaisessa sääntely-ympäristössä, jolle on ominaista jatkuvat uudistukset.
– Virkailijat on usein jätetty huomiotta sosiaalipoliittisissa keskusteluissa. Jopa nykyaikaisissa, digitalisoituneissa byrokratioissa heidän vaikutusvaltansa on paljon tärkeämpää kuin perinteisesti on oletettu. Brasilian tapauksessa, jossa edistynyt hallinnon digitalisaatio on ristiriidassa valtavien sosiaalisten erojen kanssa, heidän merkityksensä korostuu, Andrade sanoo.
Andraden mukaan sosiaalipoliittiset uudistukset ovat siirtäneet suuren osan päätöksentekovallasta perinteisemmiltä ammattilaisilta, kuten sosiaalityöntekijöiltä ja lääketieteen asiantuntijoilta, toimistobyrokratialle. Vastaava näkyy esimerkiksi Suomen uudistuksessa, jossa perustoimeentulotuen myöntäminen keskitettiin Kelaan.
Andraden tutkimus tarjoaa uusia näkemyksiä siitä, miten virkailijat säätelevät sosiaalipolitiikan toteuttamista, vaikka heidän harkintavaltansa päätöksenteossa on kapea. Tutkimuksessa yhdistettiin rekisteri- ja kyselyaineistoa, jota analysoitiin kvantitatiivisin, laadullisin ja sekamenetelmin. Andraden havainnot osoittavat, että jopa erittäin prosessiorientoituneissa ympäristöissä INSS:n virkamiehet kehittävät taktiikoita, joilla he tuovat omat oikeudenmukaisuuskäsityksensä sosiaaliturvaetuuksien toteutukseen.
Syventääkseen ymmärrystä siitä, kuinka nämä päätökset tehdään ja kuinka virkailijoiden näkemykset vaihtelevat organisaatiossa, Andrade esittelee käsitteen "toimiston harhaoppiset” (clerical heretics). Käsitteellä hän viittaa byrokratian virkailijoihin, jotka navigoivat institutionaalisen epäselvyyden keskellä ja venyttävät muodollisten rooliensa rajoja "epäkanonisilla taktiikoilla". Nämä taktiikat, vaikka ovatkin hienovaraisia, osoittavat, että harkintavalta ei ole yksinomaan ammattilaisten yksinoikeus, vaan se voi syntyä myös rutiininomaisen hallinnollisen työn kautta.
Tilanteessa, jossa julkiset palvelut digitalisoituvat yhä enemmän ja ovat riippuvaisia ei-ammattimaisesta henkilöstöstä, tutkimus kehottaa tarkastelemaan uudelleen, kuinka harkintavalta ymmärretään ja missä se toimii. Tutkimus korostaa toimistobyrokratian kasvavaa merkitystä hyvinvointitulosten muokkaamisessa, erityisesti jatkuvieen sosiaalipoliittisten uudistusten keskellä.
Alun perin Brasiliassa julkishallinnon alalla johtavissa asemissa toiminut Luiz Alonso de Andrade työskentelee tällä hetkellä julkishallinnon sekä sosiaali- ja korkeakoulupolitiikan parissa Tampereen yliopistossa. Hänen tutkimuksensa edistää laajempaa keskustelua sosiaalipolitiikan suunnittelusta, eriarvoisuudesta, julkisesta hallinnosta, digitalisaatiosta ja ammattien sosiologiasta.
Väitöstilaisuus perjantaina 25. huhtikuuta
MPP, MSc (Adm) Luiz Alonso de Andraden hallintotieteiden alan väitöskirja Clerical Bureaucracy: An inquiry into Brazilian street-level social policy implementation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 25.4.2025 klo 13.00 keskustakampuksella, Pinni B:n auditoriossa B1100 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Mikko Niemelä Turun yliopistosta. Kustoksena toimii apulaisprofessori Elias Pekkola Tampereen yliopistosta.