Yrityksen kasvun myötä sen omistajat siirtävät usein yrityksen operatiivisen johtamisen sopimussuhteessa toimivalle palkkajohdolle. Yksityisesti omistettujen osakeyhtiöiden hyvän hallintotavan ja valvonnan jännitteet kulminoituvat tyypillisesti toimivan johdon, omistajien ja velkojien sopimussuhteiden erilaisiin intresseihin. Näitä intressiristiriitoja pyritään hillitsemään hyvän hallintotavan ja muiden valvontamekanismien avulla. Niille on tyypillistä kontekstisidonnaisuus ja laskentatoimen tuottaman informaation hyödyntäminen.
Hyvää hallintotapaa voidaan tukea esimerkiksi sitomalla johdon palkitsemisperusteet tai velkasopimusten ehdot yrityksen raportoimiin tilinpäätöslukuihin. Tilintarkastuksen tehtävänä on puolestaan varmistaa, että yrityksen antama tilinpäätösinformaatio on säädösten mukaista. Lisäksi ammattitaitoinen ja yrityksen toimivasta johdosta riippumaton hallitus voi osaltaan myötävaikuttaa siihen, että tilinpäätösinformaatio antaa oikean ja riittävän kuvan yrityksen taloudellisesta tilasta.
Vaikka lukumääräisesti tarkasteltuna suurin osa suomalaisista osakeyhtiöstä on yksityisesti omistettuja, myös valtiolla ja kunnilla on hyvin merkittäviä yhtiöomistuksia. Nämä julkisyhteisöjen omistamat yhtiöt hallinnoivat huomattavan suuria omaisuusmääriä, joten luotettavan ja ajantasaisen informaation saaminen näiden yhtiöiden toiminnasta on hyvin tärkeää.
Julkisen sektorin omistus asettaa yritysten omistajaohjaukselle ja hyvälle hallintotavalle kuitenkin aivan erityisiä haasteita. Haasteellisuutta lisää se, että julkisyhteisöjen omistamien yhtiöiden joukko on hyvin heterogeeninen. Valtion omistajuus voi perustua esimerkiksi valtionhallinnon tehtävän hoitoon, strategiseen intressiin tai puhtaaseen sijoitusintressiin. Vastaavasti kuntayhtiö voi hoitaa kunnalle kuuluvaa erityistehtävää, toimia omakustannusperiaatteella tai olla puhtaasti voittoa tavoitteleva.
Omistajaohjauksen toteuttamisen näkökulmasta on tärkeää ymmärtää, että yhtiön keskeisten toimielinten (toimitusjohtaja, hallitus, omistajat) tehtävänjaon tulee kuitenkin kaikissa yhtiöissä olla yhtiölainsäädännön ja muiden säädösten mukainen. Tämä tarkoittaa, että omistajilla tai esimerkiksi poliitikolla yhtiön omistajan edustajana ei ole oikeutta puuttua yhtiön päivittäiseen johtamiseen.
Kankaanpään väitöskirjassa perehdytään toinen toisiinsa kietoutuneisiin valvonnan ulottuvuuksiin. Valvonta rakentuu useista normistoista, ja valvonnan sisällöistä päättävät useat toimijat. Väitöskirja nostaa esiin laskentainformaation keskeisen roolin erilaisten yhtiöiden hyvän hallintotavan käytänteissä ja valvonnassa.
- Yhteiskunnan tehokkaan resurssien jakamisen ja käytön näkökulmasta eri valvontamekanismit ovat tärkeitä. Toisaalta myös valvonta itsessään aiheuttaa kustannuksia ja päällekkäisten valvontamekanismien käyttö ei välttämättä johda optimaaliseen lopputulokseen, Kankaanpää toteaa.
Pirkkalassa asuva Jari Kankaanpää on lähtöisin Lapualta. Hän työskentelee Tampereen yliopistossa laskentatoimen ja rahoituksen yliopisto-opettajana.
Kauppatieteiden lisensiaatti Jari Kankaanpään väitöskirja Omistajaohjaus, hyvä hallintotapa ja muu valvonta – Tutkimus suomalaisista osakeyhtiöistä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 5.6.2020 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Antti Rautiainen Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii akatemiatutkija Matias Laine Johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Koronavirustilanteen takia Tampereen yliopiston väitöstilaisuuksia ei järjestetä yleisötilaisuuksina, mutta väitöstä voi seurata etäyhteydellä.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1578-8
Kuva: Jari Kankaanpää