Kliinisen genetiikan yksiköillä lisääntynyt tarve perinnöllisyyshoitajien erityisosaamiselle
— Syyskuussa 2021 järjestimme täydennyskoulutuksen, joka vastasi työelämän tarpeeseen. Koulutus päättyi keväällä 2022. Tarve seuraavalle vastaavalle koulutukselle on jälleen lähivuosina, täydennyskoulutuksen vastuuopettaja, yliopettaja Outi Kajula sanoo.
Perinnöllisyyshoitajien asiantuntijuus on tärkeää ja se korostuu yhä enemmän. Lisääntyneiden potilasmäärien vuoksi on yhä suurempi tarve perinnöllisyyshoitajien itsenäisille perinnöllisyysneuvonnoille. Perinnöllisyyshoitajilla on myös tärkeä rooli kolmannen sektorin ja eri sidosryhmien yhteistyötoiminnassa. Aiemmasta perinnöllisyyshoitajille tarjottavasta täydennyskoulutuksesta on kulunut aikaa jo yli kymmenen vuotta.
Vuoden kestänyt 20 opintopisteen täydennyskoulutus syntyi pitkän prosessin tuloksena, pohjautuen kansainväliseen opetussuunnitelmasuositukseen. Koulutuksen pääpainona oli kliiniset ohjausvalmiudet suunnitella ja toteuttaa itsenäistä perinnöllisyysneuvontaa. Perinnöllisyyslääketieteeseen liittyy paljon ammattieettisesti huomioitavia asioita, mitkä huomioitiin läpi koko koulutuksen.
— Perinnöllisyyshoitajilla tulee olla ymmärrys siitä, mitä periytyvä sairaus tai alttius merkitsee henkilölle itselleen, hänen perheelleen ja suvulle. Siinä on omat dilemmansa, ja niiden ymmärtäminen on ohjauksen ja vuorovaikutuksen keskiössä, Kajula kuvailee.
Täydennyskoulutuksessa olevilla hoitajilla oli jo lähtökohtaisesti erittäin hyvät valmiudet niiden potilaiden ja perheiden kohtaamisessa, joita periytyvä sairaus tai alttius koskettaa. Koulutuksessa laajennettiin ja toisaalta syvennettiin ohjausvalmiuksia muun muassa huomioimalla erilaiset ohjausmenetelmät, Kajula kertoo.
Simulaatioista ja caseista uusia vivahteita ja vinkkejä työhön
— Täydennyskoulutukseen kuului kliininen harjoittelu kunkin osallistujan omassa työyksikössä. Kaikilla kymmenellä tähän valitulla opiskelijalla oli työsuhde joko kliinisen genetiikan yksikköön tai sikiötutkimusyksikköön. Olen itse ollut yli 20 vuotta perinnöllisyyslääketieteen parissa erilaisissa toimenkuvissa ja rooleissa, kuten esimerkiksi toteuttamassa itsenäistä perinnöllisyysneuvontaa, mikä oli erittäin tärkeä tekijä tämän koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa, Kajula kuvailee.
Koulutukseen osallistuneet Tea Kotajärvi ja Riikka Jämsä kokivat saaneensa uutta tietoa työhönsä.
He nostavat esille erityisesti case-tapaukset, jotka toivat kokemustietoa perinnöllisistä sairauksista. Oma työ tuki koulutusta ja päinvastoin. Simulaatiot toivat molempien mielestä hyödyllisiä vinkkejä omaan työhön.
— Koulutukseen kuului simulaatioharjoituksia, joita olisi voinut olla enemmänkin. Simulaatioissa toinen opiskelijoista oli potilaan roolissa ja toinen hoitaja. Etukäteen saadun aiheen pohjalta piti selvittää, mitä perinnöllisiin sairauksiin kuuluu ja millaisia oireita ja riskejä niihin liittyy.
Tea Kotajärvellä on kätilökoulutus ja hän on toiminut kätilönä yli 30 vuotta. Vuonna 2011 perinnöllisyyspoliklinikalla avautui hänelle työmahdollisuus puoleksi vuodeksi. Vuonna 2014 hän palasi uudelleen perinnöllisyyspoliklinikalle. Perinnölliseen syöpään liittyvät potilaat ovat hänen isoimpana vastuualueenaan, mutta sen lisäksi on myös muita.
Riikka Jämsä puolestaan on vuonna 1988 valmistunut sairaanhoitajaksi, toiminut vastasyntyneiden teho-osastolla sairaanhoitajana, vuonna 1989 hän erikoistui kätilöksi ja on siitä lähtien toiminut kätilönä. Myöhemmin hän opetteli tekemään sikiöultraääniä ja kävi kliinisen ultraäänihoitajan täydennyskoulutuksen. Perinnöllisyyshoitajan täydennyskoulutus mahdollistui nyt, koska hän oli päässyt keväällä 2021 kliinisen genetiikan yksikköön.
Molemmat haluavat kiittää koulutuksen järjestäjää TAMKin Jatkuvan oppimisen palveluita, Outi Kajulaa sekä työnantajiaan, jotka mahdollistivat tähän täydennyskoulutukseen osallistumisen.
Koulutus on avoinna niin sairaanhoitaja-, kätilö- kuin terveydenhoitajataustaisille
Perinnöllisyyshoitajien täydennyskoulutukseen otettiin sairaanhoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajataustaiset hoitajat. Täydennyskoulutuksessa korostui lääketieteellisen tiedon soveltaminen heidän ammatilliseen kontekstiinsa ja toimintaansa perinnöllisyysneuvontatilanteessa; valmiudet suunnitella, toteuttaa ja kehittää asiakaslähtöistä perinnöllisyysneuvontaa näyttöön perustuen. Opetukseen sisältyi asiantuntijaluentojen lisäksi edellä mainitut case-seminaarit ja simulaatiotilanteet, sekä työelämälähtöinen kehittämistehtävä. Koulutuksen lopuksi oli vielä luentoihin pohjautuva lopputentti, jossa sovellettiin koulutuksessa saatua tietoa käytännön tilanteisiin.
Kajula kertoo nauttineensa tästä vuodesta. Vuoden aikana hän näki, miten opiskelijat haastoivat itseään rohkeasti monessa asiassa ja miten heidän asiantuntijuutensa kasvoi, syntyi erilaista ajattelua ja uudenlaisia toimintatapoja sekä taitoa työelämän kehittämiseen näyttöön perustuen.
— Kiitoksen ansaitsevat myös perinnöllisyyslääkärit, sillä jokaiselle opiskelijalle oli oma mentorinsa. Mentorit ohjasivat sekä kävivät keskusteluja ja pitivät luentoja koulutuksessa. Yhteistyö työelämään oli tiivistä, mikä on erittäin tärkeä tekijä tällaisessa työelämälähtöisessä täydennyskoulutuksessa, Kajula sanoo.
Lisätietoa
Sirpa Nurminen, asiakkuuspäällikkö, Jatkuvan oppimisen palvelut, Tampereen ammattikorkeakoulu, sirpa.nurminen [at] tuni.fi, p. 040 829 0360
Teksti: Arja Lundan
Kuva: Pixabay
