Tutkimus

Kansanterveyttä voi parantaa myös niukan kulutuksen maissa

Uusi maailmankuva/ Kuva: Jonne Renvall
Intia ja Kiina eroavat muista OECD- ja BRICS-maista siinä, että niissä asukaslukuun nähden pieni ekologinen kuorma yhdistyy kansanterveyden hyvään kehitykseen.

Intian ja Kiinan esimerkit osoittavat tuoreen tutkimuksen mukaan sen, että hyvä kansanterveyden taso voidaan säilyttää ja terveyttä edistää myös niukemman kulutuksen oloissa. Tämä haastaa oletuksen, jonka mukaan kansanterveyden edistäminen vaatisi jatkuvaa kulutukseen perustuvaa talouskasvua.

Tutkimuksen tekijät Jutta Pulkki, Mikko Perkiö ja Lauri Kokkinen arvioivat, että sekä hyvinvointivaltioissa että alemman tulotason maissa on potentiaalia ympäristövaltioiksi, joissa huolehditaan sekä ympäristöstä että väestön terveydestä.

Pulkki, Perkiö ja Kokkinen ovat Tampereen yliopiston yhteiskuntatutkijoita, joiden tutkimus kansanterveydestä ja ekologisesta kuormasta on julkaistu Sosiaalilääketieteen aikakauskirjassa.

Pienen ekologisen kuorman maat paransivat eniten kansanterveyttä

Tutkimuksessa arvioitiin kansanterveyen kehitystä ja ekologista kuormaa 33 OECD- ja BRICS-maassa 55 vuoden aikana vuodesta 1960 vuoteen 2015.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on Euroopan ja Pohjois-Amerikan valtioiden perustama yhteisö. BRICS-maihin lasketaan kuuluviksi vahvan talouskasvun ja suuren väkiluvun maat Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka.

OECD- ja BRICS-maat kattavat yhdessä noin 60 prosenttia maailman väestöstä ja ovat talousmittareiden mukaan kaikkein vauraimpia ja nopeimmin kehittyviä maita maailmassa.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko löydettävissä maita, joissa sekä elinajan odote tai vastasyntyneiden eloonjäänti, että asukaskohtainen ekologinen jalanjälki ovat kehittyneet positiivisesti.

Tulokset osoittavat, että maakohtainen ero pienimmän ja suurimman ekologisen jalanjäljen välillä on tutkimusajanjaksolla yli kymmenkertainen.

Elinajanodotteen suhteellinen kasvu ja imeväiskuolleisuuden väheneminen ovat olleet suurinta maissa, joiden ekologinen kuorma asukasta kohti on ollut keskimääräistä pienempi.

Intia ja Kiina ainoita kestävän kehityksen maita

Intia ja Kiina ovat tutkimuksen mukaan ainoita maita, joissa ekologisen jalanjäljen vuosikeskiarvo on koko jakson aikana kestävällä tasolla. Sen lisäksi nämä maat ovat ottaneet tänä aikana huomattavia kansanterveyden edistysaskeleita.

Muutokset ovat olleet suurimpia Kiinassa. 1960-luvulla Kiinan ekologinen kuorma oli matala ja elinaika piteni vauhdilla, kunnes se tasaantui muiden maiden tasolle.

Intian kehityskulut osoittavat, että imeväiskuolleisuutta on mahdollista alentaa ja elinajanodotetta parantaa kestävän ekologisen jalanjäljen oloissa jopa merkittävämmin kuin korkeamman ekologisen jalanjäljen alueilla Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa.

Huolestuttavana tutkijat pitävät sitä, että väkirikkaat alemman tulotason maat lähestyvät ekologisessa kuormassa korkean tulotason maita. He näkevät tässä Intian ja Kiinan välillä eroa. Intian ekologisen kuorman kasvu on ollut ”arvostettavan hidasta” mutta Kiinassa ”huolestuttavan nopeaa”.

Maltillisen ekologisen kuorman maihin kuuluvat myös Etelä-Afrikka ja Venäjä, mutta niiden kansanterveyden kehitys on ollut heikkoa. Sen sijaan Korea on menestynyt erinomaisesti kansanterveydessä, ja sen ekologinen jalanjälki jää keskivertoa matalammaksi.

Suomi kuormittaa mutta parantaa myös terveyttään

Ekologisen jalanjäljen ja kansanterveyden väliset suhde-erot ovat maiden välillä huomattavia. Yhdysvallat kuormittaa ympäristöä eniten ja sen kansanterveyden saavutukset ovat heikoimpien maiden joukossa.

Suomi kuormittaa ympäristöä keskivertoa enemmän mutta saavuttaa myös keskivertoa parempia terveystuloksia. Euroopan maat muodostavat yhtenäisen ryhmän, samoin Yhdysvallat ja Kanada keskenään. Latinalaisen Amerikan maat ovat myös lähellä toisiaan.

Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Latinalaisen Amerikan kansanterveyden ja ekologisen jalanjäljen suhteen muutokset ovat arviointijaksolla olleet kohtuullisen pieniä. Ekologisessa kuormassa ne ovat eri tasoilla siten, että eniten kuormittavat Yhdysvallat ja Kanada, seuraavaksi eniten Euroopan maat ja vähiten Latinalaisen Amerikan maat.

Eurooppa ja Pohjois-Amerikka onnistuivat alentamaan ekologista kuormaansa 1980-luvulta 2010-luvulle. Elinajanodotteen kasvu on ollut Euroopassa korkeinta 2010-luvulla. Pohjois-Amerikassa sen sijaan elinajanodote laski 1980-luvulta 2010-luvulle. Molemmilla näillä alueilla alle yksivuotiaiden eloonjäämisen suhteellinen edistyminen laski 2010-luvulla verrattuna 1960- ja 1980-lukuun.

Toivoa näkyvissä sekä köyhissä että rikkaissa maissa

Tutkimusryhmä pitää tuloksiaan toivoa antavina. He perustelevat positiivista tulkintaa ekologisen kuorman ja kansanterveyden kehityksen suunnasta muiden muassa sillä, että tutkimuksen seuranta-aika oli aiempia tutkimuksia pidempi.

Toivoa tutkijat näkevät myös Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, vaikka niiden ekologien jalanjälki asukasta kohti on yhä kestämättömällä tasolla. Suunta on tutkijoiden mukaan kuitenkin oikea.

Sekä hyvinvointivaltioissa että alemman tulotason maissa on tutkijoiden mukaan potentiaalia ympäristövaltioiksi, joissa sekä ympäristö että väestön terveys asetetaan keskiöön.

Teksti: Heikki Laurinolli
Kuva: Jonne Renvall

Jutta Pulkki, Mikko Perkiö ja Lauri Kokkinen: Kansanterveys ja ekologinen kuorma. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2019: 56: 291–305