Hyppää pääsisältöön

Kansainvälisemmäksi korkeakouluksi kieli- ja kulttuuritietoisuuden avulla

Julkaistu 26.1.2023
Tampereen ammattikorkeakoulu
opiskelija Alexander Fedchin
Alexander Fedchin opiskelee ohjelmistotuotantoa englanninkielisessä tutkinto-ohjelmassa. Samalla hän opiskelee suomen kieltä, joka on yllättänyt hänet haastavuudellaan.
Kansainvälisten opiskelijoiden, hankkeiden ja yhteistyön määrä on lisääntynyt viime vuosina Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK). Se näkyy englanninkielisen opetuksen ja etenkin suomi toisena kielenä -opetuksen laajenemisena. Kansainvälistyminen edellyttää henkilöstön ja opiskelijoiden kielitaidon ja kulttuurien tuntemuksen kehittämistä.

TAMKin Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri -yksikölle on asetettu useita tavoitteita kansainvälisyyden edistämiseksi – esimerkiksi englanninkielisen koulutustarjonnan lisääminen sekä osallistumiset kansainvälisiin tapahtumiin, hankkeisiin ja koulutusvientiin. Vuonna 2023 TAMKissa laaditaan myös kielivisio ja osallistutaan englannin kielellä opiskelevien tukemiseen.

– Kansainvälisyys huomioidaan muun muassa opetustarjonnassa, stipendijärjestelmässä ja vaihtoon lähtevien opiskelijoiden palvelemisessa. Tämä kaikki koskettaa monin tavoin varsinkin kielten ja viestinnän opettajien työtä, kertoo kielistä ja viestinnästä vastaava osaamispäällikkö Kaisa-Leena Ahlroth.

Tavoitteita kohti päästään Ahlrothin mukaan yhteisellä työn suunnittelulla, henkilöstön osaamisen hyödyntämisellä ja tarvittaessa osaamisen täydentämisellä esimerkiksi kielikoulutuksilla ja kansainvälisillä vaihdoilla sekä pari- ja tiimiopettajuusmallilla. Osaamista jaetaan niin tiimin kollegoiden kesken kuin hankkeissa kannustavassa ilmapiirissä. 

Suomen kielen oppiminen on haastavaa

Alexander Fedchin opiskelee TAMKissa ensimmäistä vuottaan englanninkielisessä Software Engineering -tutkinto-ohjelmassa. Hän on aina ollut hyvä tietokoneiden kanssa, ja ohjelmistoala vaikuttaa kiinnostavalta. Fedchin on kotoisin Venäjän Pietarista, jossa hän päätti lukionsa erinomaisin arvosanoin. Tampere valikoitui asuinpaikaksi, koska hän on ollut vuosia etäsuhteessa Tampereella asuvan tyttöystävänsä kanssa.

Vaikka Fedchin opiskelee vieraalla kielellä englanniksi, hän yrittää kovasti oppia suomeakin.

– On ehdottoman tärkeää osata suomea, kun asuu Suomessa. Suomen kielen osaaminen myös määrittää sen, paljonko minun täytyy maksaa opinnoistani ensi lukuvuonna.

EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tulevalle opiskelijalle opinnot ovat maksullisia. Opiskelija voi saada maksua alentavan stipendi, jos hänellä on osoittaa TAMKin stipendijärjestelmän mukainen ja opintojen edetessä kehittyvä suomen kielen taito.

Syyslukukauden opintojen jälkeen Fedchin summaa, että suomi on erittäin vaikea kieli oppia. Suomi eroaa Fedchinin mielestä muista kielistä, joita hän on opiskellut, eli englannista ja saksasta. Englantia on ollut hänestä suhteellisen helppo oppia, eikä saksan oppiminenkaan ole ollut hankalaa.

– Vaikealla tarkoitan sitä, että Suomen kielessä on jopa omat nimensä kaikille maille. Uskoin, että kaikki maailman kielet kutsuvat maatani jonkinlaisella Rus- tai Ros-alkuisella sanalla, ja oletin näin myös suomesta. Mutta minulle oli shokki, että suomen kielessä puhutaankin Venäjästä. Kielioppikin on täysin erilaista kuin muissa Euroopan kielissä. Opit oikeasti uutta kieltä, kun opit suomea.

Kansainvälistymisessä on kysymys erilaisuuden kunnioittamisesta

Vaikka Tampereen ammattikorkeakoulun kansainvälistymistavoitteet on asetettu korkealle, opiskelijat ja henkilökunta tarvitsevat vinkkejä ja rohkaisua kansainvälisten opiskelijoiden ja kollegoiden kohtaamiseen. Alexander Fedchin toivoo ennen kaikkea ymmärrystä ympärillään olevilta ihmisiltä.

– Ymmärrystä siitä, että olemme kaikki erilaisia. Vaikka joku asuisi ja opiskelisi maassasi, ei häntä voida pakottaa kulttuuriisi. On kysymys kärsivällisyydestä ja erilaisuuden hyväksymisestä. Ei tarvitse yrittää tehdä muista itsen kaltaisia tai todistella, että he ovat väärässä.

Tutkintoon johtavissa koulutuksissa englantia opettavan Kirsi Saarisen mielestä opettajien kieli- ja kulttuuritietoisuuden lisääminen on ensiarvoisen tärkeää kielitaitoon kytkeytyvän rakenteellisen rasismin purkamiseksi ammattikorkeakouluissa.

– Kielitietoisuus tarkoittaa muun muassa ympärillä olevien kielten moninaisuuden tunnistamista. Se tarkoittaa myös sitä, että kieltä ja sisältöä ei voi erottaa toisistaan. Kun opettaja opettaa sisältöjä, hän opettaa samalla oman alan kieltä ja toimii kielellisenä mallina. 

lehtori Kirsi Saarinen
– Kielitietoisuus tarkoittaa myös ymmärrystä kielitaidon kehittymisestä. Prosessi on yksilöllinen ja epätasainen, sanoo lehtori Kirsi Saarinen.

Kulttuuritietoisuus puolestaan pitää sisällään sekä etniset että opettamiseen ja opiskeluun liittyvät kulttuurit ja näihin liittyvät odotukset.

– Kulttuuritietoisuuden lisääminen lähtee opettajan omien odotusten pohtimisesta ja tunnistamisesta: millaiset toiminta-, opiskelu- ja opetusodotukset minulla itselläni on, miten nämä ilmentyvät minun omassa opetuksessani.

Vieraskieliselle opiskelijalle kieli on sekä oppimisen väline että kohde. Saarinen kehottaakin opettajia arvioimaan omaa opetuspuhettaan, oppimateriaalejaan, sähköpostejaan ja tiedotteitaan opiskelijan eli tulkitsijan näkökulmasta.

– Mitä sisältöjä voisin korostaa tai havainnollistaa? Onko tekstissäni jotain kielellisesti haastavaa? Voisiko sen ilmaista jollakin toisella, selkeämmällä tavalla?

Opiskelijoiden odotuksia opiskelusta ja opettamisesta kannattaa kartoittaa esimerkiksi alkukyselyjen kautta, havainnoimalla ja keskustelemalla. Opettajan odotukset opiskelusta ja toimintatavoista TAMKissa ja omilla opintojaksoilla on hyvä tuoda myös opiskelijoiden tietoon.

– Saavutettava opetus on myös erittäin tärkeää rakenteellisen rasismin purkamisessa. Opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon opiskelijoiden moninaisuus. Opiskelijat tulevat opiskelutilanteisiin omine taustoineen ja aikaisempine kokemuksineen. Opetusmenetelmien on myös oltava monipuolisia. Opetuksessa on huomioitava opiskelijoiden tarpeet ja erilaiset tavat oppia, Saarinen tähdentää.

Osaamispäällikkö Kaisa-Leena Ahlroth kertoo, että opiskelijapalautteet käsitellään periodeittain ja aina tarvittaessa, arviointimuotoja monipuolistetaan ja opettajia kannustetaan erilaisiin pedagogisiin ratkaisuihin ja kokeiluihin opetuksessaan. Hanketoimintakin tarjoaa oivia mahdollisuuksia tunnistaa käytänteitä ja kehittää toimintatapoja.

Opettajille tarjotaan myös mahdollisuuksia erilaisiin koulutuksiin. Esimerkiksi Teaching and Learning Centre tuottaa kieli- ja kulttuuritietoisuuskoulutusta TAMKin koko henkilöstölle. Vuonna 2022 tarjonnassa oli esimerkiksi Kirsi Saarisen pitämä Teaching in English at UAS -koulutus. 

Kieliopintoja yksilöllisen taitotason mukaan

Kielitaidon ja kielivalikoiman kaventuminen on Kaisa-Leena Ahlrothista huolestuttavaa.

– Kieli on kommunikaation avain. Työelämä tarvitsee myös muiden kielten kuin englannin hallitsevia asiantuntijoita. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden työllistymisessä hyvä suomen kielen taito on edelleen tärkeässä roolissa. Pyrimme TAMKissa mahdollistamaan ja vahvistamaan asiantuntijatason kielitaitoa monipuolisella kielivalikoimalla, yhteistyöllä eri korkeakoulujen kesken ja ammattitaitoisten opettajiemme toimesta.

TAMKissa opiskelijoiden kielitaidon kehittymistä tuetaan tarjoamalla erilaisia opintojaksoja oppimisen ja opintojen edistämiseen. Ennen ammattikielen opintojaksoja opiskelijoille on tarjolla valmentavia kieltenopintoja englannin ja ruotsin kielissä.

Suomi toisena kielenä (S2) -opinnoissa opiskelijoiden suomen kielen oppimista tuetaan koko koulutuksen ajan. S2-ohjauksen kautta opiskelijoita ohjataan opiskelijan osaamisen kannalta oikeantasoisille suomen kielen kursseille. Talent Boost -toiminnan ja SIMHE-ohjelman avulla tarjotaan edistyneemmän tason suomen kielen opintoja.

– Kielipolkuajatuksen tarkoitus on, että jokainen kansainvälinen opiskelija pääsisi tutkintoon johtavassa koulutuksessa aloittamaan S2-opinnot omalla tasollaan, Kirsi Saarinen sanoo.

Opiskelijat voivat valita erilaisia kieliopintoja myös TAMKin vapaasti valittavien opintojen tarjonnasta: avoimen ammattikorkeakoulun, Tampereen kesäyliopiston ja Tampereen yliopiston ristiinopiskelupalvelun kautta sekä CampusOnline.fi:sta, mistä löytyy eri ammattikorkeakoulujen tarjoamia kursseja. Opiskelija voi esimerkiksi aloittaa jonkun uuden kielen opiskelun tai jatkaa aiemmin aloittamaansa kielen opiskelua myös KiVANET-verkoston opintojaksoilla.

Kielten opetuksessa kieltä hyvin hallitseville opiskelijoille annetaan mahdollisuus osaamisen näyttöihin ja muihin vaihtoehtoisiin suoritustapoihin. Niille opiskelijoille, joilla on tarve kartuttaa peruskielitaitoa, tarjolla on valmentavia opintoja. Kielten ja viestinnän opintojaksoilla opettajat myös miettivät ja tarjoavat erilaisia tapoja opiskella ja oppia kieltä ja viestintää muun muassa erilaisia tehtävätyyppejä tarjoamalla: kirjallisten tehtävien osana tai vaihtoehtona voi olla videoita, tehtäviä ja tuotoksia palastellaan osiin sekä tarjotaan lisäaikaa.

– Jos opiskelijalla on tarvetta yksilölliseen tukeen esimerkiksi oppimisen vaikeuksien vuoksi, hänelle voidaan myöntää yksilöllisiä opiskelujärjestelyjä. Tarjolla on myös suomen- ja englanninkielisiä Sparris-opiskelutaitopajoja, kertoo Saarinen.

Alexander Fedchin on kokenut suomen kielen opintojensa edistyneen hyvin TAMKin järjestämillä kursseilla, ja harjoittelee kieltä myös ystäviensä kanssa esimerkiksi kokeisiin valmistautuessaan.

– Saan myös TAMKilta tukea tarvittaessa. Tiedän Finnish Language Clubista, jota TAMKilla pidetään ja johon voi vapaasti liittyä. Valitettavasti ei ole vielä sinne päässyt, mutta yritän päästä erityisesti ennen viimeistä suomen kielen koettani keväällä, Fedchin kertoo.

 

Teksti: Emmi Rämö
Kuvat: Emmi Suominen