Nykyistä yhteiskunnallista keskustelua hallitsevat talous ja kuluttaminen. Kasvatustieteen maisteri Jussi Mäkelän väitöstutkimus tarkastelee sanoittamattomaksi jäävän tietämisen, niin sanotun hiljaisen tiedon, kertymistä pitkäkestoisessa taiteellis-teoreettisessa työskentelyssä.
Tutkimuksesta käy ilmi, että kehollisuuteen kiinnittyvä tietäminen on paitsi sanoittamattomuudessaan hiljaista, myös hidasta. Mäkelä osoittaa, että tietäminen, joka ei perustu järkeilylle, taipuu järkeilyä helpommin havaitsemaan, että olemme kaikki samaa olemista, toinen toistemme kanssa.
– Kenties eri alojen taiteilijat siksi niin usein asettuvat puheenvuoroissaan olemisen kappaleiksi laskevaa hyötyrationaalisuutta vastaan, koska he eivät ole vielä antaneet periksi, Mäkelä sanoo.
”Teknologinen ajattelutapa lähestyy elämää ongelmana”
Kasvatustieteelliselle tutkimukselle poikkeuksellisesti Mäkelä ei tarjoa selkeitä tuloksia tai vastauksia. Hän esittää ainoana tuloksenaan tarpeen kysyä ihmisen olemusta lakkaamatta uudelleen ja uudelleen.
Mäkelä kritisoi teknologiaa ajattelutapana, joka havainnoi elämänpiiriä vain järkeilylle sopivina osasina. Teknologia sinänsä, erilaisina laitteina tai luonnontieteellisenä edistyksenä, ei hänen mukaansa ole ongelma, vaan se, jos elämän merkityksellisyys ja sisältö rakentuvat hyötyrationaalisen edistyksen tavoittelulle.
– Yksinkertaistaen voisi sanoa, että teknologinen ajattelutapa lähestyy elämää ja maailmaa ratkaisua vaativana ongelmana, joka pilkotaan pienempiin, mitattaviin ja laskettaviin osiin. Samalla hukataan ihmisyyden ja elämän olennaisin merkitys, väistämätön kiinnittyneisyys kaikkeen ympärillämme, Mäkelä pohtii.
Jussi Mäkelä toimii kuvataidekasvatuksen yliopisto-opettajana Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.
Väitöstilaisuus perjantaina 9. toukokuuta
Kasvatustieteen maisteri Jussi Mäkelän kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Kysymys ihmisenkokoisuudesta. Taidekasvatus mahdollisuutena teknologian ajassa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa perjantaina 09.05.2025 kello 12 Tampereen yliopiston Päätalo-rakennuksen salissa D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii johtava yliopistonlehtori, dosentti Max Ryynänen, Aalto-yliopisto. Kustoksena toimii vanhempi yliopistonlehtori Reijo Kupiainen, kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta, Tampereen yliopisto.