Vain lyijykynän kärjen kokoinen vika väärässä kohdassa moottorin osaa voi olla kohtalokas satoja tonneja painavan moottorin kestävyyden kannalta. Kyse on metallin väsymisilmiöstä, joka kansainvälisestikin tarkasteltuna aiheuttaa merkittäviä kustannuksia: esimerkiksi Yhdysvalloissa kustannusten arvioidaan olevan vuosittain 4 % BKT:sta.
Väsymiskestävyyttä heikentäviä vikoja syntyy koneenosiin käytännössä sen valmistusketjun jokaisessa vaiheessa, kuten metallin jähmettyessä, hitsattaessa tai pintaa viimeisteltäessä. Koneenosan käytöstä aiheutuu kuormia, jotka voivat ydintää vikoihin säröjä, joiden kasvu johtaa väsymisvaurioon.
Tyypillinen laatuvaatimus on, että enintään yksi kymmenestätuhannesta koneenosasta vaurioituu käyttöikänsä aikana. Tällaisen laadun saavuttaminen vaatii sekä korkeaa valmistusosaamista että tiukkaa seulaa laadunvalvonnassa. Laadunvalvonnan luotettavuuden kannalta täytyy siis ymmärtää kriittisten vikojen kokoluokka sekä kyky havaita niitä. Teknisesti on mahdollista saavuttaa luotettavampaa laadunvalvontaa sekä korkeampaa laatua, jos on valmis maksamaan siitä.
Kustannustehokkuus kansainvälisessä kilpailussa on johtanut kuitenkin siihen, ettei nykyisellään voida sulkea pois kaikkia kriittisiä vikoja. Koneenosien luotettavuuden takaamiseksi tarvitaan siis menetelmä arvioimaan, kuinka usein kriittisiä vikoja esiintyy.
Kriittistä vikakokoa ja materiaalissa olevia vikoja tutkittaessa merkittävä haaste on ollut ymmärtää vaurioitumiseen liittyviä syy-seuraussuhteita. Esimerkiksi laboratoriossa sormen vahvuisilla näytteillä saatujen koetulosten siirrettävyys aikuisen ihmisen kokoisten koneenosien mitoituskäytänteisiin on ollut vaikeaa.
– Väsymisvaurion ymmärtäminen vikojen – ja niistä ydintyneiden säröjen – kilpajuoksuna ratkaisee merkittävän määrän siirrettävyyteen liittyvistä ongelmista. Voittoaika takapihalla järjestetyssä kolmen kilpailijan juoksukisassa on todennäköisesti heikompi kuin tuhannen osallistujan kansallisissa kilpailuissa. Vastaavasti väsymisessä kuormitustaso vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa kappaleessa olevista vioista osallistuu kilpajuoksuun eli ydintää särön. Erona väsymisilmiössä juoksukilpailuun kuitenkin on, että vain kisan voittoaika havaitaan, eli heikommin suoriutuvien vikojen kellottamaa aikaa ei koskaan saada tietää ja kokonaiskuva jää täten vajaaksi, Joona Vaara kertoo.
Väsymisen syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen vaatii epäsuoraa päättelyä ja epävarmuuden hallintaa. Vaaran tutkimus tarjoaa ratkaisuja kartoittamalla vikojen kriittisyyteen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden vaikutusta edellä mainitun kilpailuasetelman todennäköisyyksiin. Tämä mahdollistaa tarkemman kokonaiskuvan muodostamisen väsymisen fysiikasta, mikä vuorostaan luo pohjaa luotettavammille ennusteille ja mitoitusmenetelmille. Tutkimustuloksia voidaan käyttää koneiden luotettavuuden parantamiseen.
– Ei riitä, että pystytään selittämään mitä havaittiin, mutta täytyy pystyä uskottavasti selittämään myös se, mitä ei havaittu, Vaara muotoilee.
Torniosta kotoisin oleva Joona Vaara on työskennellyt 13 vuotta Vaasassa meri- ja voimalaitosmoottoreita valmistavan Wärtsilän tutkimus- ja tuotekehitysosastolla lujuuslaskentayksikössä, jossa hän jatkaa myös väitöksen jälkeen.
Väitöstilaisuus torstaina 16. lokakuuta
Diplomi-insinööri Joona Vaaran mekaniikan alaan kuuluva väitöskirja Race for Failure – Rendering fatigue as a competition between defects tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa torstaina 16.10.2025 kello 12 Hervannan kampuksella, Festia-rakennuksen auditoriossa Pieni Sali 1, Korkeakoulunkatu 8, Tampere.
Vastaväittäjinä toimivat professori Franck Morel Arts et Métiers yliopistosta sekä tohtori Mauro Madia Saksan kansallisesta materiaalin tutkimusinstituutista (BAM). Kustoksena toimii dosentti Tero Frondelius Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnasta.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.
Meeting ID: 682 8869 4182