Kuva: Janis Timsans
Lääketieteen lisensiaatti Janis Timsans tutki väitöskirjassaan kohonneen seerumin virtsahappopitoisuuden eli hyperurikemian yleisyyttä ikääntyvässä Päijät-Hämeen väestössä sekä sen yhteyttä kuolleisuuteen ja kipulääkkeiden käyttöön. Tulosten mukaan hyperurikemia on iäkkäillä suomalaisilla yleinen ja siihen liittyy suurentunut kuolleisuus 15 vuoden seuranta-aikana. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi uutena löydöksenä, että munuaistoiminta vaikuttaa hyperurikemiaan liittyvään kuolleisuusriskiin: henkilöillä, joilla munuaistoiminta on parempi (metabolinen hyperurikemia), kuolleisuus- ja erityisesti sydän- ja verisuonitautikuolleisuusriski oli suurempi kuin niillä, joilla munuaistoiminta on heikentynyt (renaalinen hyperurikemia). Lisäksi havaittiin, että hyperurikemiaa sairastavat henkilöt ilman diagnosoitua kihtiä ostivat enemmän kipulääkkeitä kuin henkilöt, joiden virtsahappopitoisuus oli normaali. Tulokset viittaavat siihen, että hyperurikemialla voi olla aiemmin ajateltua laajempi kliininen merkitys, mikä saattaa tulevaisuudessa vaikuttaa sen hoitokäytäntöihin.
Lääketieteen lisensiaatti Janis Timsansin väitöskirja Hyperuricemia Beyond Gout: The modifying role of kidney function, mortality risk, and analgesic use tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 29. toukokuutta 2026.
Vastaväittäjänä toimii professori Tillmann Uhlig Oslon yliopistosta Norjasta. Kustoksena toimii apulaisprofessori Vappu Rantalaiho Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.