Historian professori Pirjo Markkola sai Tiedeakatemian palkinnon
Palkinnon perusteluissa Tiedeakatemia kuvaa Pirjo Markkolaa kansallisesti ja kansainvälisesti ansioituneeksi historioitsijaksi, jonka vahva panos on nähtävissä tutkijan, akateemisen opettajan ja tutkimusryhmän johtajan rooleissa.
Markkola kuuluu historiantutkimuksen uudistajasukupolveen, jonka ansiosta sukupuoli, arki ja hyvinvointivaltio ovat saaneet vahvan sijan suomalaisessa historiantutkimuksessa.
Markkolan tutkijanura alkoi työläiskodin syntyä ja tamperelaisia työläisperheitä käsittelevällä väitöskirjalla vuonna 1994. Läpi vuosikymmenten hänen työssään ovat seuranneet sukupuolentutkimuksen ja sosiaalihistorian teemat.
– Erilaiset kiinnostuksen kohteeni yhdistyivät opiskeluaikana, kun löysin sosiaalihistorian. Sosiaalihistoriaa vahvistivat vierailevat luennoitsijat, erityisesti akateemikko Eino Jutikkalan agraarihistorian ja kaupunkihistorian luentosarjat. Myös professori Viljo Rasilan pyrkimys käyttää kvantitatiivisia menetelmiä ’tavallisten ihmisten’ historian tutkimisessa herätti kiinnostusta. Myöhemmin kiinnostuin myös naistutkimuksesta ja naishistoriasta. Väitöksen jälkeen sain Suomen Akatemialta suhteellisen pitkän rahoituksen, jonka turvin syvensin tutkimustani sukupuolen, uskonnon ja hyvinvointivaltion suhteista, Markkola kertoo.
Markkolan työuralle on ollut ominaista kansainvälisyys ja liikkuvuus. Hän on alusta alkaen luonut merkittäviä kontakteja sekä rakentanut verkostoja, jotka ovat hyödyttäneet hänen opiskelijoitaan Suomessa ja Pohjoismaissa. Markkola on tehnyt suomalaista tutkimusta ja tutkijoita tunnetuksi myös kansainvälisissä luottamustehtävissä.
Markkolan tutkimustyöllä on vahva yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Tämä näkyy esimerkiksi Markkolan ja hänen johtamansa tutkimusryhmän sosiaali- ja terveysministeriön tilaamassa selvitystyössä lastensuojelun menneisyydestä. Tämän selonteon yhtenä seurauksena Suomen valtio esitti anteeksipyynnön lastensuojelun sijaishuollossa kaltoin kohdelluille henkiloille. Markkola pitää hanketta erityisenä kohokohtana urallaan.
– Tutkimusryhmä, johon kuului historian, etnologian ja sosiaalityön tutkijoita, tunsi tehneensä työtä, jolla on merkitys.
Pirjo Markkola on julkaissut aktiivisesti kansainvälisillä ja kotimaisilla forumeilla. Hän on toiminut myös Historiallisen Aikakausikirjan päätoimittajana. Professori Markkola on johtanut useita tutkimushankkeita esimerkiksi Suomen Akatemian rahoittamissa Yhteiskunnan historian huippuyksikössä ja Kokemuksen historian huippuyksikössä. Hän on myös johtanut tutkimusryhmää Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisen NordForskin huippuyksikössä The Nordic Welfare State – Historical Foundations and Future Challenges.
– Historian tutkimusta on pitkään pidetty yksinäisten monografiasankareiden työnä, eikä monografian arvoa pidä vähätellä. Kokemukseni mukaan ala on kuitenkin muuttunut yhteistyöhenkisempään suuntaan. Olen itse ollut mukana yhdessä pohjoismaisessa historiantutkimuksen huippuyksikössä ja kahdessa Suomen Akatemian rahoittamassa huippuyksikössä, joissa kaikissa on tehty paljon yhteistyötä ja myös kirjoitettu yhdessä. Nykyisessä Kokemuksen historian huippuyksikössä pyrimme tietoisesti sekä ylittämään historiantutkimuksen aikakausirajoja että jatkamaan yhteistyötä muita tieteenaloja edustavien tutkijoiden kanssa niin kotimaassa kuin kansainvälisesti, Markkola kertoo.
Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi Pirjo Markkola kutsuttiin vuonna 2014. Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita ja yleisesti arvostettuja kotimaisia ja ulkomaisia tieteenharjoittajia. Jäsenyys on arvostettu saavutus tutkijan uralla.
Suomalainen Tiedeakatemia on perustettu vuonna 1908. Sen tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta ja toimia korkeatasoista tiedettä edustavien tutkijoiden yhdyssiteenä. Tiedeakatemialla on lähes tuhat kotimaista ja ulkomaista jäsentä, jotka on kutsuttu jäseniksi tieteellisten ansioidensa perusteella. Suomalainen Tiedeakatemia järjestää esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, kustantaa tieteellisiä julkaisuja, tekee aloitteita ja antaa lausuntoja tiedettä ja tieteenharjoittajia koskevissa kysymyksissä. Suomalainen Tiedeakatemia jakaa vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa apurahoja erityisesti nuorille tutkijoille.
