Kuva: Sanni Peltola
Väitöskirjassaan Heidi Peussa tutki, miten epiteelisolut aistivat ja sopeutuvat mikroympäristöönsä, keskittyen vähemmän tunnettuun mekaaniseen vuorovaikutukseen. Hän kehitti kolme uutta menetelmää mekaanisten ärsykkeiden tuottamiseksi ja tutki niiden avulla solujen vasteita pakkautumiseen, leikkausvoimiin ja kasvatuspinnan muodonmuutoksiin solupopulaation sekä yksittäisten solujen tasolla. Tulokset osoittavat, että epiteelikudokset ovat toiminnallisesti heterogeenisiä ja että pakkautumisen aiheuttamat muodonmuutokset korostuvat pienessä solujen osapopulaatiossa. Yksittäisten solujen tasolla hän havaitsi, että solut ovat erittäin herkkiä mekaanisten ärsykkeiden dynamiikalle ja täten reagoivat eri tavoin hitaisiin ja nopeisiin mikroympäristönsä liikahduksiin. Lisäksi hän osoitti, että solun mikroympäristön jäykkyys ja viskositeetti voivat vaimentaa siinä tapahtuvien liikahdusten nopeutta, vaikuttaen täten solujen käyttäytymiseen. Nämä havainnot tarjoavat uusia näkökulmia siihen, miten fyysinen ympäristö ohjaa solujen mekaanista signalointia. Tutkimus on merkittävä, sillä mekaaninen signalointi on keskeistä solujen toiminnalle, ja sen häiriöt voivat edesauttaa monien sairauksien syntyä ja etenemistä.
DI Heidi Peussan biotieteiden alaan kuuluva väitöskirja Mechanosensing at the Cell-ECM Interface in Epithelial Cells tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 15.5.2026.
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Kate Poole University of New South Walesin yliopistosta Australiasta. Kustoksena toimii apulaisprofessori Teemu Ihalainen Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.