Haluatko vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin? Ratkaisu on bioteknologian ja biolääketieteen tekniikan koulutus

Lääketieteestä tulee monelle ensimmäisenä mieleen lääkäri, joka tekee kliinistä potilastyötä valkoiseen takkiin pukeutuneena. Lääketiede on kuitenkin hyvin monialaista, ja siellä tarvitaan monen sorttista osaamista.

– Bioteknologian ja biolääketieteen tekniikan tutkinto-ohjelmassa tavoitteenamme on kouluttaa luonnontieteilijöitä ja diplomi-insinöörejä, joilla on lääketieteellistä näkökulmaa. Tiedekuntamme tarjoaa tähän ainutlaatuisen mahdollisuuden, koska Suomessa vain meillä lääketiede, tekniikka ja bioteknologia löytyvät saman tiedekunnan katon alta, professori Katri Lindfors sanoo.

Bioteknologian ja biolääketieteen tekniikan tutkinto-ohjelmasta valmistut joko filosofian maisteriksi (FM) tai diplomi-insinööriksi (DI). Molempia linjoja yhdistää se, että niiden parissa pääset merkityksellisten asioiden äärelle, jotka vaikuttavat ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. 

Vaikuttamaan pääset hyvin konkreettisin keinoin. Koulutus antaa sinulle valmiudet kehittää esimerkiksi diagnostisia testejä, kudosteknologisia ja laskennallisia sovelluksia, data-analyysejä ja erilaisia laitteita lääketieteen käyttöön. Halutessasi opit parantamaan myös ympäristön terveyttä mikrobiologian ja geneettisesti muokattujen bakteereiden avulla, joita hyödynnetään kestävässä tuotannossa.

Tuotekehittäjäksi, tutkijaksi vai kenties markkinointiin?

Siinä, lähdetkö tavoittelemaan DI- vai FM-tutkintoa, kannattaa oman mielenkiinnon lisäksi huomioida omat vahvuudet.

– Jos olit lukiossa haka matematiikassa ja fysiikassa tai kemiassa, niin DI-puoli on todennäköisesti sinulle oikea. Jos taas biologia oli enemmän sinun juttusi, niin todennäköisesti FM-puoli on hyvä valinta, apulaisprofessori Veikko Sariola kiteyttää tutkintojen keskeiset erot.

Sekä FM- että DI-koulutuksessa on etua, jos tykkäät tehdä asioita käsilläsi – molemmissa nimittäin pääsee puuhaamaan laboratoriossa ja tekemään erilaisia projektitöitä.

– Koulutusohjelma tarjoaa myös joustoa niin, että voit räätälöidä itseäsi parhaiten palvelevan opintokokonaisuuden. Tekniikan ja luonnontieteiden opiskelijoiden ei ole tarkoitus pysyä lesteissään, vaan FM- ja DI-koulutusten kurssien välillä voi opiskella ristiin ja vapaasti valittavia opintoja löytyy koko yliopiston mittakaavalla, Lindfors kertoo.

Koulutusohjelmasta saat hyvät työelämävalmiudet monenlaisiin asiantuntija- ja johtotehtäviin. Pääasiassa valmistuneet lähtevät tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin erilaisiin yksityisiin yrityksiin, mutta myös start-up-yrittäjyyteen koulutetaan ja kannustetaan. Lisäksi monet jatkavat yliopistossa tutkijana. Yksi huomionarvoinen työllistymisala on terveysteknologia-alan myynti- ja markkinointityö, johon kasvava ala tarvitsee asiantuntevaa henkilökuntaa.

– Kalliiden teknisten laitteiden, kuten vaikkapa kuvantamis- tai säteilyhoitolaitteiden, myyntiä ei hoideta vain soittelemalla. Asiakkaalta tulee asiantuntevia ja osaavia kysymyksiä, joten myyjän pitää tuntea ja ymmärtää laitteiden rajoitteet ja toimintaperiaatteet, Sariola huomauttaa.

Teorian soveltaminen käytäntöön tarjoaa haastetta

Saara Haikka aloitti tekniikan kandidaatin opinnot bioteknologian ja biolääketieteen tekniikan tutkinto-ohjelmassa vuonna 2018. Diplomi-insinööriopinnot hän aloitti vuonna 2022.

– Päätin yläasteella, että minusta tulee sydänkirurgi. Mutta kun lukiossa biologian kurssilla käytiin läpi solujen toimintaa, niin olin ihan haltioissani ja muutin mieleni, Haikka kertoo.

Opiskelu koulutusohjelmassa on Haikan mukaan itsenäistä, mutta ei yksinäistä. Ja aina saa apua. Itsenäisen opiskelun vastapainoksi on erilaisia ryhmätöitä, kuten laboratoriotyöskentely.

– Laboratoriotyöt ovat todella kiinnostavia! Pidän siitä, kun saa näprätä käsillään ja pääsee yhdistämään teoriaa käytäntöön hyvin konkreettisesti.

Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Opiskelu tarjoaa myös haastetta. Esimerkiksi luennoilla opitun teorian soveltaminen käytäntöön erilaisissa laskuharjoituksissa ei aina ole ihan yksinkertaista.

Sekä DI- että FM-koulutuksessa opiskellaan suomeksi kandidaatin tutkintoon asti. Sen jälkeen opiskelu jatkuu käytännössä kokonaan englanniksi. Hyvä pohja kielitaidossa on etu, mutta opiskeluun kuuluvat myös pakolliset englannin kurssit, jotka tukevat ja auttavat alkuun.

– Välillä tuntuu vaikealta opiskella uutta asiaa, joka itsessään on jo aika mutkikas, eikä tiedä asioiden suomenkielisiäkään termejä. Mutta toisaalta monille termeille ei oikeastaan edes ole suomenkielistä vastinetta. Englannin kieleen ja sen käyttöön tottuu, ja siitä tulee nopeasti luonteva osa arkea.

Avoin mieli on avain

Sitä, mihin ammattiin tai urapolulle Saara Haikka haluaa tähdätä, hän ei ole vielä päättänyt.

– Kun tutut kysyvät, että tuleeko sinusta nyt lääkäri, vastaan, että minusta tulee diplomi-insinööri ja voin tehdä mitä vain, Haikka naurahtaa.

Tutkijan ura tuntuu myös kiinnostavalta vaihtoehdolta, joten Haikka ei sulje pois mahdollisuutta jäädä yliopistolle. Väitöskirjakin voisi olla harkinnassa. 

– Alun perin tutkijana oleminen tuntui utopistiselta ajatukselta. Mutta nyt kun esimerkiksi diplomityöohjaajanikin tekee väitöskirjaa ja olen seurannut sitä läheltä, niin sellainenkin on alkanut tuntua ihan arkipäivältä ja mahdolliselta.

Yleisenä ohjeena uusille opiskelijoille Haikka sanoisi, että kaikkea kannattaa kokeilla! Haikka kertoo itse olevansa hieman yllytyshullu ja on hypännyt mukaan aika lailla kaikkeen, jonka opiskelua hänelle on ehdotettu.

– Kannattaa pitää mieli avoinna ja hyödyntää yliopiston tarjoamaa vapautta kokeilla. Eihän sitä voi tietää, mistä kiinnostuu, ellei asiasta tiedä mitään! Koulutusohjelma on tosi monipuolinen ja moni voi löytää täältä itselleen sopivan lokeron, koska täällä pääsee perehtymään niin solujen elämään ja dataan kuin sähkötekniikkaan ja ohjelmointiin.