Tutkimus

European Observatory: Suomen terveydenhuoltojärjestelmän pirstaleisuus heikentää palveluiden laatua

verenpaineen mittausta
Suomen terveydenhuoltojärjestelmä saa kokonaisuutena myönteisen arvion European Observatory on Health Systems and Policies -seurantakeskuksen julkaisemassa arviointiraportissa. Observatory on tuottanut arvioinnin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Tampereen yliopiston kanssa.

Raportin mukaan terveydenhuoltojärjestelmämme toimii hyvin ja ihmiset ovat pääosin tyytyväisiä palveluiden laatuun. Lisäksi naisten ja miesten sekä eri sosioekonomisten ryhmien väliset terveyserot ovat viime vuosina kaventuneet.

Myönteisen kehityksen ohella selvitys nostaa esiin tuttuja ongelmia: eri ryhmien väliset erot terveydessä ovat edelleen huomattavia, ja lisäksi Suomessa on sitkeitä maantieteellisiä terveyseroja. Heikoiten menee Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomessa asuvilla.

Lisäksi raportissa huomautetaan, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on hyvin hajautunut. Palveluiden järjestämisestä vastaavat kunnat, joiden voimavarat vaihtelevat. Lisäksi palveluiden rahoitus tulee useasta eri lähteestä.

Tämän vuoksi terveydenhuoltojärjestelmää on vaikea johtaa ja sen kustannuksia vaikea hallita.

- Raportti on hyvin hyödyllinen katsaus Suomen terveydenhuoltojärjestelmän eri puoliin. Suomessa terveydenhuolto toimii hyvin verrattuna moniin muihin EU-maihin. Järjestelmää on myös kehitetty paljon viime vuosina: perusterveydenhuoltoa on vahvistettu ja esimerkiksi lääkekuluja on saatu hillittyä, sanoo Observatoryn johtaja Josep Figueras.

Arviointiraportti on osa Observatoryn Health Systems in Transition (HiT) -sarjaa, jossa julkaistaan maakohtaisia arvioita Euroopan eri maiden terveydenhuoltojärjestelmistä.  Edellisen selvityksen Suomen terveydenhuollosta keskus julkaisi vuonna 2008.

Suomen terveydenhuollon menot pienemmät kuin vertailumaissa

Raportissa todetaan, että Suomi käyttää terveydenhuoltoon vähemmän rahaa per asukas kuin vertailumaat, kuten muut Pohjoismaat, Britannia ja Alankomaat.

Karkeasti ottaen 20 prosenttia Suomen julkisten terveysmenojen rahoituksesta tulee suoraan asiakkailta. Erityisen paljon ihmisiltä kuluu rahaa reseptilääkkeisiin, joista Suomessa maksetaan itse noin kolmannes. Selvityksessä huomautetaankin, että maksukatoista huolimatta asiakasmaksut ja lääkekulut voivat aiheuttaa ongelmia etenkin pienituloisille.

Raportissa kiinnitetään huomiota myös perusterveydenhuollon hoitojonoihin: esimerkiksi terveyskeskuslääkärille joutuu paikoin jonottamaan viikkoja.

Raportin mukaan terveydenhuoltojärjestelmän ongelmat on Suomessa tunnistettu ja useampi hallitus on vuorollaan yrittänyt ratkoa niitä. Uudistusten toteuttaminen on kuitenkin edelleen kesken.

- Vaikka Suomen terveydenhuoltojärjestelmä toimii hyvin, siinä on parannettavaa, kuten kaikissa muissakin järjestelmissä. Huomiota tulisi kiinnittää hoitojonoihin, potilaiden maksamiin maksuihin sekä järjestelmän pirstaleisuuteen, Figueras sanoo.  

Arviointiraportti julkistetaan tänään torstaina Suomen EU-puheenjohtajakauteen liittyvän epävirallisen terveysalan päälliköiden kokouksen yhteydessä Helsingissä. Kokouksen järjestää sosiaali- ja terveysministeriö.

Maakohtaiset HiT-raportit ovat pohjana marraskuussa julkaistavalle EU-komission State of Health in the EU -selvitykselle, jonka avulla pystystään muun muassa vertailemaan EU-maiden terveydenhuoltojärjestelmien toimivuutta.

Lisätiedot:

Finland Health system review

Maebh Ní Fhallúin
Communications Officer
European Observatory on Health Systems and Policies
puh. +32 2 524 9238
nim@obs.who.int

Ilmo Keskimäki
tutkimusprofessori, THL
puh. 029 524 7256, ilmo.keskimaki@thl.fi

Liina-Kaisa Tynkkynen
yliopistotutkija, Tampereen yliopisto
puh. 040 190 1675, liina-kaisa.tynkkynen@tuni.fi