Tutkimus

Euroopan unioni on tylsyyksiin asti jähmeä mutta kaunis ja arvokas

Hanna Rautajoki
Tutkijatohtori Hanna Rautajoki tutkii EU-retoriikkaa tutkimushankkeessa, joka vei hänet tutkijavierailulle Kiinaan saakka. Kuvassa Rautajoki Macaun yliopistokampukselta.
Hanna Rautajoki tutkii kymmenen vuotta kestänyttä EU-lakihanketta, jonka pitkä kesto kertoo kyvystä neuvotella ja ottaa huomioon kaikki näkökannat.

Parlamenttivaaleihin valmistautuva Euroopan unioni on maailman mitassa ainutlaatuinen instituutio.

– EU on moninaisuudessaan arvokas ja kauhean jähmeä, koska siellä halutaan kuunnella, ottaa toiset huomioon ja neuvotella lopputuloksia yhdessä. Se on valtavan kaunis arvo, sanoo Tampereen ylipiston tutkijatohtori Hanna Rautajoki.

Rautajoki tutkii EU:n päätöksenteon retoriikkaa Suomen Akatemian rahoittamassa EUsoil-hankkeessa (European solidarities in turmoil). Se johdatti hänet huhti-toukokuuksi Kiinan Macaoon saakka, koska yksi tutkimusasetelman avainhahmoista, brittiprofessori Richard Fitzgerald työskentelee siellä.

Rautajoki analysoi videotallenteista, pöytäkirjoista, julkilausumista ja dokumenteista EU-politikantekoon liittyviä keskusteluja. Yksi tapauksista on yli kymmenen vuotta käsittelyssä ollut Single European Sky -hanke. Eurooppalaisen ilmatilan harmonisointia koskeva hanke on kaikin puolin järkevä ja monen osapuolen kannattama, mutta vuodet 2004–2014 kestänyt käsittelyaika kertoo jotakin olennaista EU-päätöksenteon moniarvoisuudesta. EU-säädöksissä kerätään taustatietoja, sovitellaan intressejä ja punnitaan näkökantoja niin kauan, että kaikki voivat niihin sitoutua.

Unioni muuttuu ja muovautuu koko ajan

Euroopan unioni ei ole valmis monoliitti vaan jatkuvasti etenevä prosessi. Se on instituutio, jota tuotetaan, uusinnetaan ja muovataan koko ajan politiikan arjessa.

– Euroopan unioni on moderni instituutio, jossa moninaisuus otetaan huomioon ja neuvottelut kestävät pitkään. Siihen liittyy tietty tasaveroisuuden ajatus, järkiperustaisuus, sopimusten tekeminen ja niistä kiinni pitäminen. Euroopan unioni on toimintaperiaatteiltaan oikeastaan ultramoderni systeemi verrattuna sellaiseen politiikantekoon, missä päädytään samoihin lopputuloksiin ilman tällaista keskusjohtoista hallintoa, Hanna Rautajoki sanoo.

Rautajoen tutkimuksen yhtenä keskustelukumppanina on maailman yhteiskunnan teoria. Sen mukaan kaikki maailman valtiot nojautuvat moderniin maailmankulttuuriin, jonka yksi perusarvoista on rationaalisuus.

– Kulttuurilla on merkitystä päätöksenteossa, mikä tarkoittaa, että päätökset eivät perustu vain tekniseen kalkylointiin. Kulttuuri ja jaetut arvoperustat vaikuttavat kaiken aikaa. Arvot eivät kuitenkaan suoraan ohjaa ihmistä tiettyyn suuntaan vaan se vaatii reflektiivisen toimijan ja prosessit, joiden kautta ne tulevat toteen, Rautajoki kertoo.

Populistipuolueet haikailevat menneeseen

EU-maat ovat samaan aikaan kansallisvaltioita ja jäsenvaltioita. EU-jäsenyys muuttaa kansallisvaltioita ja heikentää niiden päätäntävaltaa, mutta onko tämä myös se kohta, mihin populistipuolueet iskevät, kun ne hakevat kannatusta kansallisvaltio-retoriikallaan?

– Se on myös unionin heikko kohta mutta se ei ole vain populistipuolueiden käytössä. Kaikki poliitikot tuovat nationalistisia arvoja esiin, mutta eivät ne ole kiveen hakattuja asioita. Erilaisilla arvoilla voi pelata ja käydä poliittista neuvottelua, Hanna Rautajoki sanoo.

Hyvänä kysymyksenä Rautajoki pitää sitä, miten populistipuolueet voivat liittoutua keskenään itsekkäiden, omaa etuaan ajavien blokkien muodossa, vaikka iso osa niistä haluaa lakkauttaa koko EU:n.

– Se on hassua, että populistipuolueet haikailevat takaisin menneisyyteen, että otetaan vanha Suomi ja markka takaisin, vaikka sitä vanhaa ei ole enää olemassakaan. Elämme globaalissa taloudessa, eikä paluuta menneeseen ole. Vaikka irtautuisimme EU:sta, niin emme pysty pelastautumaan isommilta realiteeteilta. Se on hirveän lyhytnäköinen ajatus, että EU:sta eroaminen palauttaisi lintukodon, Rautajoki sanoo.

Rautajoki huomauttaa, että maailmankulttuurin teorian mukaan nationalismiin liittyvä idea ainutlaatuisuudesta ja omaperäisyydestä on pelkkää kopiota.

– Ajatus omasta historiasta, omasta perinteestä ja omista tavoista on kopioitu maasta toiseen, ja se antaa kaikille kansallisvaltioille hyvin samankaltaisen kehyksen. Tämä on maailmallinen eikä vain eurooppalainen ilmiö.

Sopimukset eivät kaikkialla pidä

Kansallisvaltiot ovat kaikkialla periaatteessa samanlaisia, mutta Euroopan unioni on ainutlaatuinen valtioiden yhteenliittymä maailmassa, jossa muut osapuolet eivät edes pyri neuvottelemaan ja sopimaan asioista. EU on toimintatavoiltaan hyvin vastakkainen esimerkiksi Donald Trumpille, joka suosii tunteenomaisia ja yksinkertaisia iskulauseita poliittisessa retoriikassaan.

Hanna Rautajoki näkee EU:n arvon selvästi nyt, kun hän asuu tutkimustyönsä vuoksi Kiinassa, joka käy kauppasotaa Yhdysvaltain kanssa.

– Kiina toimii eri tavalla eivätkä EU:n periaatteet ole mitenkään globaalisti jaettuja. Esimerkiksi sellainen käsite kuin sopimus ei ole kaikille sama asia.

Myös Euroopan unionin sisällä suhtaudutaan hyvin eri tavoin sopimuksiin ja sopimusten pitävyyteen. Suomalaiset ovat viime vuosina havahtuneet siihen, että juuri Suomi pitää tunnollisesti kiinni sopimuksista, joista muut maat luistavat. Suurvaltapelissä taas Kiina ja Yhdysvallat tulkitsevat molemmat sopimuksia itselleen edullisella tavalla.

Missä EU, siellä ongelmat ratkeavat

Euroopan parlamentin merkitys on kasvanut viime vuosina. Merkittävä osa Suomen lainsäädännöstä kytkeytyy EU-päätöksiin. Siitä huolimatta EU-vaalit eivät kiinnosta suomalaisia, joista vain noin 40 prosenttia kävi viime vaaleissa uurnilla. Ero juuri käytyihin eduskuntavaaleihin on huikea, sillä niissä äänestysprosentti oli 72,1.

Euroopan unioni on ollut Suomen koko jäsenyyden ajan vitsailun ja pilkan kohteena. Yksi huipentumista oli Timo Soinin tokaisu ”Missä EU, siellä ongelma”.

Retoriikan tutkija Hanna Rautajoki on sopiva henkilö vastaamaan siihen, onko EU epäonnistunut retoriikassaan?

– En tiedä, onko vika retoriikassa vai siinä, kenelle viesti on kohdennettu. EU:ta kritisoidaan paljon siitä, että se on teknokraattinen ja uusliberalistinen taloussysteemi. Varmaan osa kritiikistä on tottakin, Rautajoki sanoo.

Rautajoki tulkitsee Timo Soinin tokaisun positiivisesti siten, että juuri EU:ssa ratkotaan oikeita ongelmia ja tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat konkreettisesti ihmisten elämään.

– Ongelmien ratkominen on EU:n päätehtävä. Se on juuri konfliktien ja ongelmien selvittämistä varten perustettu laitos alun alkaenkin. Missä EU, siellä ongelmia pyritään ratkomaan, Rautajoki kiteyttää.

Median syytä katsoa peiliin EU-asioissa

Uutispätkä kertoi hiljattain ruotsalaisnuorista, jotka olivat innoissaan EU-asioiden kouluopetuksesta. Hanna Rautajoki ihastelee sitä, miten Ruotsissa on onnistuttu kasvattamaan nuoria ymmärtämään, että Euroopan unionilla on merkitystä ja se on tärkeä paikka vaikuttaa.

EU-vaalipassiivisuus ei ole Rautajoen mielestä vain retoriikan kysymys vaan myös kasvatuksellinen ja julkiseen keskusteluun liittyvä ongelma.

– Lakoninen asenne Euroopan unionia kohtaan on kysymys, jossa mediakin voisi katsoa peiliin.

Rautajoki muistuttaa, että Euroopan unioni perustettiin maailmansotien raunioille eikä rauha ole edelleenkään loputtomiin päätetty ratkaisu. Nyt Euroopassa on joka tapauksessa eletty maanosan historian pisin aika ilman sotia.

– Euroopan valtiot ovat eläneet rauhassa keskenään ja tehneet yhteistyötä. En tiedä, miten tämän tiedon saisi vietyä siihen lakoniseen asenteeseen ja siihen, että rauhantilaa pidetään itsestään selvyytenä. Kyllä rauhakin voidaan menettää. Sitä yhteistyön arvoa voisi tuoda enemmän esiin koulukasvatuksessa ja julkisessa keskustelussa.

Teksti: Heikki Laurinolli
Kuva: Hanna Rutajoki