Kolorektaalisyöpä on yksi maailman yleisimmistä syöpäkuoleman aiheuttajista, ja sen ilmaantuvuus on kasvussa myös nuoremmilla ikäryhmillä. Elimistön immuunivaste kykenee rajoittamaan syöpää, mutta toisaalta syöpäsolut oppivat hyödyntämään immuunivastetta sääteleviä mekanismeja muuntaen immuunivasteen syövän kehitystä edistäväksi.
Kolorektaalisyöpä on yleisnimitys usealle eri tavoin käyttäytyvälle ja hoidettavalle syövälle. Yleisin syövän syntymekanismi on kromosomitason epävakaus, mutta syöpä voi kehittyä myös DNA:n kahdentumisvirheiden korjausjärjestelmän hankinnaisen tai periytyvän häiriön seurauksena. Tällaisille mikrosatelliitti-instabiileille kasvaimille on ominaista suuri mutaatioiden määrä sekä voimakas immuunivaste.
Kolorektaalisyöpien piirteet vaihtelevat huomattavasti riippuen siitä, sijaitseeko syöpä oikeanpuoleisessa tai vasemmanpuoleisessa paksusuolessa tai peräsuolessa. Peräsuolen syövän keskeinen erityispiirre on usein ennen leikkausta esihoitona annettava sädehoito tai sädehoidon ja solunsalpaajahoidon yhdistelmä, jonka vaikutus elimistön immuunivasteeseen tunnetaan huonosti.
Erkki-Ville Wirta selvitti väitöstutkimuksessaan immuunivasteen esiintymistä ja ennusteellista vaikutusta kolorektaalisyövissä, jotka vaihtelivat kehitystaustaltaan ja sijainniltaan.
– Kasvainympäristössä esiintyvä runsas T-lymfosyyttien määrä oli yhteydessä parempaan ennusteeseen riippumatta syövän kehitystaustasta tai levinneisyydestä. Esihoidetuissa kasvaimissa T-lymfosyyttien ennustevaikutus heikkenee, mutta sitä voidaan tehostaa arvioimalla myös kasvaimen tertiääristen lymfoidirakenteiden esiintyvyyttä, Wirta sanoo.
Immuunivasteen merkityksen ymmärtäminen on johtanut erilaisten immunoterapioiden kehitykseen. Uusilla hoidoilla on saatu lupaavia tuloksia mikrosatelliitti-instabiilin kolorektaalisyövän hoidossa ja peräsuolisyövässä leikkaus on joissain tapauksissa voitu välttää jopa kokonaan. Immunoterapian teho ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys etenkään levinneessä taudissa.
– Levinneessä mikrosatelliitti-instabiilissa kolorektaalisyövässä vain osa kasvaimista ilmensi immuunisoluja, joita immunoterapialla voisi aktivoida. Toisaalta näissä kasvaimissa tyypillinen runsas nekroosin ja tukikudoksen määrä voi heikentää lääkeaineiden pääsyä kasvaimeen. Tämä voi selittää, miksi vain osa tämän tyyppisistä kasvaimista reagoi immunoterapiaan, Wirta toteaa.
Wirran väitöstutkimus antaa uutta tietoa immuunivasteen merkityksestä kolorektaalisyövässä. Immuunivasteen arvioiminen kasvaimesta tarjoaa lisäksi lupaavan mahdollisuuden nykyisellään epätäydellisen kasvainluokitusjärjestelmän täydentämiseksi. Immuunivasteen määrittäminen kasvaimesta voi auttaa ennustamaan kasvaimen käyttäytymistä, ja tätä voidaan hyödyntää seurantaa ja yksilöllisiä syöpähoitoja suunnitellessa.
Erkki-Ville Wirta on kotoisin Tampereelta. Hän on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2010 ja gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäriksi vuonna 2019. Erikoislääkäriksi valmistumisestaan asti hän on toiminut kolorektaalikirurgina Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 5. syyskuuta
Lääketieteen lisensiaatti Erkki-Ville Wirran lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Prognostic Features of Immune Response in Colorectal Cancer tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 5.9.2025 klo 12 Tays Keskussairaalan kampuksella, Finn-Medi 5 -rakennuksen auditoriossa (Biokatu 12, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Caj Haglund Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii Tampereen yliopiston professori Johanna Laukkarinen lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Seuraa väitöstä etäyhteydellä
Kokoustunnus: 321 313 831 827 2
Tunnuskoodi: 6MW3Wp6L