Hyppää pääsisältöön
Väitös

Ella Mustakangas: Kunnat kehittävät maaseutua valikoivasti ja tukeutuvat siinä mielellään Leader-ohjelmaan

Tampereen yliopisto
SijaintiKanslerinrinne 1, Tampere
Keskustakampus, Pinni B1096 ja etäyhteys.
Ajankohta31.10.2025 12.00–16.00
Kielisuomi
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Ella Mustakangas.
Kuva: Kimmo Rauatmaa
Väitöstutkimuksessaan MMM Ella Mustakangas tutki kuntien maaseudun kehittämistä ja sitä, millaista hallinnan tapaa se edustaa. Kuntien keskeisiä välineitä maaseudun kehittämisessä ovat kuntastrategia ja hankkeet, jotka molemmat edellyttävät kunnissa yhteistyötä ja panostamista toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen. Tutkimus osoittaa, että kunnat ovat maaseudun kehittämistoimissaan varovaisia, eivätkä rakenna hallinnan verkostoja maaseudulla mitenkään systemaattisesti.

Maaseudun kehittämiselle ovat kunnissa luoneet pohjaa hallinnon uudistukset, Euroopan unionin ohjelmiin pohjautuva aluekehittäminen sekä kuntien elinkeinopolitiikan laajeneminen koko kuntaa koskevaksi elinvoimapolitiikaksi. Silti kuntien strateginen kiinnostus ja hankkeet kohdistuvat usein jo entuudestaan kehittyvään maaseutuun, kuten työssäkäyntialueilla sijaitseviin kyliin tai matkailualueisiin.

Kunnat nojautuvat maaseudun kehittämistoiminnassaan myös Leader-ohjelmaan, jota ne ovat Suomen EU-jäsenyyden alusta saakka osarahoittaneet. Vastuu maaseudun paikallisesta kehittämisestä on siten siirtynyt kunnissa yhä selvemmin Leader-toimintaryhmille ja kylille. Kunnat odottavat kyliltä myös aktiivisuutta. 

– Niissä kylissä, jotka jäävät kehittyvien alueiden ulkopuolelle ja joissa myös kylätoiminnan osalta eletään hiljaiseloa, kohtalo voi olla kova. Nykyisessä asetelmassa kunnan kehittäjäroolin korostuminen on omiaan vain voimistamaan kunnan sisäistä alueellista eriarvoistumista, Ella Mustakangas toteaa. 

Muutos voi lähteä liikkeelle kunnan sisäisistä prosesseista

Vaikka kuntapäättäjät noteeraavat kuntastrategiat maaseudun kehittämisvälineinä heikosti, piilee kunnissa mahdollisuuksia myös muutokseen. Kunnanjohtajan vaihtuminen, kunnan taloudellisen tilanteen muutos tai käänne kuntapolitiikassa voivat muuttaa kunnan suhtautumista maaseutuun ja siellä nähtyyn potentiaaliin. 

– Kokonaisuudessaan tutkimus saa kuitenkin pohtimaan, missä määrin kunnat pystyvät vaikuttamaan maaseudun kehityksen suuntaan. Maaseudun kehittäminen on kunnissa paitsi kuntayhteisöjen myös kansallisen tason toimijoiden vastuulla oleva kysymys, Mustakangas tiivistää.

Väitöstutkimus tutkimus koostuu neljästä osajulkaisusta ja kohdistuu yhteentoista kuntaan eri puolilla Suomea. Aineistona ovat olleet haastattelut, kuntien strategiadokumentit ja muut julkiset asiakirjat, kenttämuistiinpanot kuntastrategioiden laadinnan havainnoinnista sekä valikoidusti kuntien kehittämistä koskeva uutisointi paikallislehdissä. 

Ella Mustakangas asuu Sotkamossa. 

Väitöstilaisuus perjantaina 31. lokakuuta 

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Ella Mustakankaan aluetieteen alaan kuuluva väitöskirja Maaseutukunta ja hallinta – kunnan strategiatyö ja hanketoiminta maaseutualueiden kehittämisessä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Torsti Hyyryläinen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Jouni Häkli johtamisen ja talouden tiedekunnasta, Tampereen yliopisto.