Yhdyskuntajätevedet kuljettavat jatkuvasti valtavan määrän kodeista ja yritystoiminnasta peräisin olevia mikromuoveja jätevedenpuhdistamoille. Jätevedenpuhdistamoilla suuri osa mikromuoveista – yhdessä arvokkaiden ravinteiden, kuten typen ja fosforin kanssa – päätyy puhdistamolietteeseen, joka on puhdistetun jäteveden sivutuote. Puhdistamolietteen mikromuovien analysointi on haastavaa eikä siihen ole vielä kehitetty harmonisoitua menetelmää, vaikka EU:n tuore yhdyskuntajätevesidirektiivi edellyttää jätevedenpuhdistamoilta lähitulevaisuudessa mikromuovien analysointia lietteestä.
Väitöstutkimuksessa optimoitiin ensin menetelmä mikromuovien erottamiseksi puhdistamolietteestä analyysiä varten. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lietteen käsittelyssä usein käytetyllä biokaasuprosessilla on korkeintaan vähäisiä vaikutuksia mikromuoveihin. Siksi biokaasuprosessia ei voida pitää tehokkaana keinona vähentää puhdistamolietteen mikromuovipitoisuutta. Lisäksi havaittiin, että biokaasuprosessin jälkeisessä lietteen kiinteän aineen ja nesteen erottelussa valtaosa mikromuoveista, noin 99 %, ohjautui kiinteään jakeeseen, joka tyypillisesti levitetään maaperään. Nämä havainnot korostavat kiireellistä tarvetta kehittää ja ottaa käyttöön lietteenkäsittelytekniikoita, jotka mahdollistavat ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierron maaperään, mutta pystyvät tuhoamaan mikromuovit ja muut epäpuhtaudet.
– Näin tutkimuksissani, miten paljon mikromuoveja vain puolessa grammassa kuivattua lietettä saattoi olla. Se todella konkretisoi sitä valtavaa määrää mikromuoveja, jonka tällä hetkellä annamme jatkuvasti päätyä maaperään, Elina Yli-Rantala kuvailee.
Toisaalta vain noin 1 % käsitellyn lietteen mikromuoveista päätyi nestemäiseen jakeeseen eli rejektiveteen, samalla kun tähän jakeeseen päätyi myös noin 35–65 % typestä. Tämän tuloksen perusteella nestemäinen jae voisikin tarjota ravinnekierrätykseen suhteellisen vähän mikromuoveja sisältävän typen lähteen. Rejektiveden typen laajempi kierrätys voisi siten lyhyellä aikavälillä edesauttaa puhtaampien lieteperäisten lannoitteiden tuotantoa ja edistää myös lannoitetuotannon omavaraisuutta.
Väitöstilaisuus perjantaina 26. syyskuuta
Diplomi-insinööri Elina Yli-Rantalan ympäristötekniikan alaan kuuluva väitöskirja Microplastics in Wastewater sludges—Extraction, Occurrence and Implications for the Circular Economy tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa perjantaina 26.09.2025 klo 12, Hervannan kampuksella, Festia-rakennuksen salissa FA032 Pieni Sali 1 (Korkeakoulunkatu 8, Tampere).
Vastaväittäjänä toimii erikoistutkija, FT Salla Selonen Suomen ympäristökeskuksesta. Kustoksena toimii professori Marika Kokko Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnasta.