Yli kahdella miljoonalla suomalaisella aikuisella on verenpainelääkitys tai kohonnut verenpaine. Suurin osa on essentiaalista eli primaarista verenpainetautia, jonka syntyyn vaikuttavat perinnölliset tekijät ja elämäntavat. Taustalla voi myös olla sekundaarinen verenpainetauti, jossa syynä on jokin taustasairaus tai -tekijä, kuten hormonaaliset häiriöt tai munuaissairaus. Hoito kohdistuu perussyyn korjaamiseen tai hallintaan.
Primaarinen aldosteronismi eli PA on yleisin sekundaarisen verenpainetaudin muoto, mutta se on vahvasti alidiagnosoitu. Sitä arvioidaan esiintyvän 4–22 prosentilla verenpainepotilaista. Kroonisella aldosteronin ylimäärällä on lukuisia haitallisia vaikutuksia sydämeen ja verisuonistoon, ja PA-potilailla onkin kohonnut riski sydän- ja verisuonitauteihin sekä kohde-elinvaurioihin. Nämä johtavat myös lisääntyneeseen kuolleisuuteen.
Eeva Kokko tarkasteli väitöstutkimuksessaan PA:n vaikutuksia sydän- ja verisuoniterveyteen sekä kohdennettujen hoitojen tehoa. Tavoitteena oli edistää PA:n diagnostiikkaa ja hoitoa.
Tutkimus osoitti, että korkeampi aldosteroni-reniini -suhde (ARR) on yhteydessä lisääntyneeseen valtimojäykkyyteen ja valtimosairauksien riskiin jopa niillä henkilöillä, joilla on normaali verenpaine tai lääkitsemätön verenpainetauti. Lisäksi Kokko havaitsi, että PA-potilailla on kehossaan merkittävä nesteylimäärä verrattuna essentiaalista verenpainetautia sairastaviin potilaisiin.
– ARR:n laajempaa käyttöä verenpainetaudin perustutkimuksessa ja valtimosairauksien riskin arvioinnissa tulisi harkita.Lisäksi nestekertymä tulee huomioida, kun tutkitaan verenkierron paineheijasteita. Ylimääräisen nestekuormituksen mittaaminen menetelmällä, joka on jo munuaispotilaiden hoidossa laajasti käytössä, saattaa jatkossa auttaa PA:n diagnostiikassa ja hoidon seurannassa, Kokko sanoo.
Kokko osoitti myös, että PA:n toispuolisessa tautimuodossa sydämeen kohdistuva kuormitus oli merkitsevästi suurempaa kuin molemminpuolisessa tautimuodossa. Kuitenkin 33 kuukauden pitkäaikaisseurannassa etenkin toispuolisen PA:n kohdennettu hoito vähensi sydänlihaksen kuormitusta.
– Tutkimus toi uutta tietoa siihen, miten kohdennetut hoitomuodot parantavat PA-potilaiden sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa. Aldosteronin liikaerityksen haitallisten vaikutusten estämisessä PA:n erilaisten alatyyppien erottelu on tärkeä, jotta pystytään valitsemaan sopivin hoitomuoto, Kokko painottaa.
Eeva Kokko työskentelee työterveyslääkärinä Pirte-työterveydessä Tampereella.
Väitöstilaisuus perjantaina 25. huhtikuuta
Lääketieteen lisensiaatti Eeva Kokon sisätautiopin alaan kuuluva väitöskirja Large Arterial Stiffness, Volume Overload and Cardiac Work in Aldosterone Excess tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 25.4.2025 klo 13 Arvo-rakennuksen auditoriossa F115 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Janne Hukkanen Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ilkka Pörsti Tampereen yliopistosta.