Bioanalyytikoille on nyt kysyntää
Koronapandemian vaikutukset näkyivät jo keväällä 2020 Tampereen ammattikorkeakoulussa. Bioanalytiikan koulutuksesta vastaavan osaamispäällikkö Kirsi Mansikkamäen mukaan kaikki sairaanhoitopiirit eivät voineet ottaa harjoittelijoita enää vastaan normaaliin tapaan. Tutkintoon kuuluvia harjoitteluja on tehty sen vuoksi vielä syksyn mittaan.
Bioanalyytikkojen suuri tarve aiheutti myös, sen että työelämästä alkoi tulla yhteydenottoja suoraan ammattikorkeakouluun. Opiskelijoita on tarvittu tekemään keikkatyötä, ilta- ja viikonlopputyötä, kun koronanäytteenottoihin on tarvittu nopeasti apua. Mansikkamäki kertoo, että tiedusteluja on tullut sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Työpaikat kouluttavat itse näytteiden ottajat työhön.
– Teemme bioanalytiikan koulutuksessa tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa, joten kynnys on matala lähestyä meitä pyynnöillä, Mansikkamäki kertoo.
Pandemia muuttaa myös koulutusta
Bioanalyytikon koulutukseen kuuluvat olennaisesti puhtaat ja steriilit työskentelytavat, mutta pandemian myötä niiden merkitys on entisestään korostunut. Erityisesti on painotettu suojautumisen ja käsihuuhteiden käytön merkitystä. Myös pintojen desinfioimiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota.
– Olemme nyt hyvin tietoisia siitä, että oikeasti tällainen pandemia on mahdollinen. Eikä tämä pandemia ehkä jää viimeiseksi. Tämä muuttaa ajattelua myös koulutuksessa, Mansikkamäki sanoo.
Ihmisten kanssa tehtävää työtä
Bioanalyytikon ammatti on Mansikkamäen mukaan hyvin monipuolinen. Näytteenotto on yksi olennainen osa, mutta tehtäväkenttään kuuluu myös muita tärkeitä osa-alueita, kuten näytteiden tutkiminen sekä potilastyö. Varsinkin vuorovaikutustaidot korostuvat ammatissa, jossa potilas tai asiakas on työssä aina läsnä.
– Tämä on ihmisten kanssa tehtävää työtä. Bioanalyytikon on tehtävä vuorovaikutustilanteesta ihmiselle ainutkertainen, olkoon se viiden minuutin näytteenottohetki tai tunnin kestävä tutkimus. Bioanalytiikka alana on mielenkiintoinen, tässä voi suuntautua niin moneen erityyppiseen työhön, Mansikkamäki kertoo.
Patologia kiinnostaa valmistuvaa
Bioanalyytikoksi TAMKista valmistuva Juuni Pudas löysi opiskelualaa etsiessään bioanalyytikon tutkinto-ohjelman sattumalta, mutta on nyt erittäin tyytyväinen valintaansa. Pudas on työskennellyt eri laboratorioissa näytteenottajana heti ensimmäisen harjoittelujaksonsa jälkeen. Hän kertoo tehneensä myös muutamia koronanäytteenottovuoroja.
Pudaksen kiinnostuksen kohteena on erityisesti patologia. Tällä hetkellä hän myös työskentelee patologian laboratoriossa.
– Patologia on se osa-alue, mihin haluan perehtyä. Bioanalytiikan ala automatisoituu nopeasti, mutta patologiassa kiinnostavaa on se, että työ sisältää paljon käsillä tehtävää laboratoriotyötä.
Kiinnostus luonnontieteiden aineisiin plussaa
Bioanalytiikan ala sopii Mansikkamäen ja Pudaksen mukaan hyvin erityyppisille ihmisille. Osa alalla työskentelevistä on suuntautunut potilaitten kanssa tehtäviin työtehtäviin ja osa laboratoriotyöhön.
Luonnontieteiden opiskelu korostuu opintojen alkuvaiheessa. Alasta kiinnostuneiden ei tarvitse Mansikkamäen mielestä kuitenkaan pelästyä, jos luonnontieteelliset aineet eivät ole ihan ykkösintressejä.
– Ensimmäinen vuosi saattaa olla haasteellinen, sitä ei voi kieltää, mutta siitä selviää kyllä. Kenenkään opinnot eivät ole jääneet tästä kiinni. Hyvän perustan luominen on opinnoissa tärkeää ennen ammattiaineisiin syventymistä.
Bioanalyytikkokoulutusta Seinäjoen alueella
Tampereen ammattikorkeakoulu käynnistää ensi syksynä bioanalyytikkokoulutuksen yhdessä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa.
– Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on pulaa alan ammattilaisista. Nyt töissä olevien bioanalyytikkojen eläköityessä alueella on tarve uusille tekijöille. Toivomme, että saamme maakunnasta runsaasti alasta kiinnostuneita hakijoita, Mansikkamäki kertoo.
Teksti: Arja Hautala
Kuva: Saara Lehtonen
