Tutkimus

Avoin tiede vaikuttaa ja ruokkii uutta

Avoin tiede ruokkii uutta
Tiedemaailma haluaa selättää koronaviruspandemian avoimuudella. Yhä useampi tutkija avaa tutkimusdatan ja -tulokset kaikkien saataville.

Tampereen yliopiston tutkimuksen kehittämispäällikkö Markku Ihonen kertoo, miten tieteen on ollut pakko tulla vain tutkijakollegoiden piiristä ja tiedelehtien sivuilta laajemmin esiin, jotta se voi kehittää monimutkaistuvia yhteiskuntia ja vastata niiden haasteisiin.

– Ebolan, SARSin ja zikaviruksen pysäyttämisessä oli erittäin tärkeää, että avoin tiede miellettiin radikaalilla tavalla. Koronaviruspandemiaa torjutaan jakamalla tutkimus- ja testidataa ennennäkemättömän nopeasti ja laajasti toisille tutkijoille, Ihonen sanoo.

Avoin tiede alkoi etenkin tutkimusartikkelien avaamisena Open Access -julkaisukanavissa. Sittemmin on alettu avata myös digitaalista tutkimusdataa, johon tutkimustulokset perustuvat.

Datan eli digitaalisten tutkimusaineistojen avoimuuteen liittyvät kysymykset ovat tuttuja Susanna Nykyrille, joka toimii avoimen tieteen palvelupäällikkönä Tampereen yliopiston kirjastossa.

Se, että tutkija noudattaa hyviä datanhallinnan käytänteitä ja mahdollisuuksien mukaan avaa dataa jatkokäyttöön, on Nykyrin mielestä osa tutkijataitoja. Parhaimmassa tapauksessa siitä myös meritoituu. Osa rahoittajista on uudistanut merkittävästi käytäntöjään.

– Suomen Akatemia edellyttää jo hakuvaiheessa, että vähintään keskeinen metadata tulee avata. Myös EU-rahoittaja seuraa tarkasti avoimuuden toteutumista, Nykyri muistuttaa.

Vaikuttavaa tutkimusta avoimesti

Tieteessä tapahtuvat isot paradigman muutokset eivät Markku Ihosen mukaan välttämättä kosketa ohjaus- tai rahoitusjärjestelmää, vaan jäävät tieteen sisäisiksi keskusteluiksi.

– Sen sijaan avoimessa tieteessä tapahtuu koko ajan valtavasti poliittisella ja tutkimusrahoituksen tasolla. Aihe on korkealla valtion ja EU:n agendalla. Asiat tulevat silti lähelle yksittäistä tutkijaa ja tutkimusryhmiä, Ihonen sanoo.

Yhä useampi tutkija vaikkapa lääketieteen, fysiikan ja ilmastotutkimuksen alalla kuuluu Ihosen mukaan ajattelevan, että tutkimusdatan voi avata kaikkien saataville jopa ennen kuin sitä itse on hyödyntänyt.

– Avoimen tieteen tulokset ovat helposti saatavilla ja tutkijat hyödyntävät niitä. Siitä hyötyy koko tiedeyhteisö.

Digitaalinen tutkimusdata muodostuu datasta ja siihen kuuluvasta metadatasta. Susanna Nykyrin mukaan metadata eli aineiston avoin kuvailutieto parantaa tutkimuksen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.

Osa tutkimusaineistoista on luonteeltaan arkaluonteista, ja niiden avaaminen voi olla joskus mahdotonta.

– Sensitiivistenkin aineistojen kuvailutiedon on oltava silti kunnossa ja keskeisiltä osilta avointa. Jos julkaisujen taustalla oleva data on avattu, on se tutkitusti omiaan lisäämään tutkimuksen vaikuttavuutta myös viittausmäärissä tarkasteltuna.

Markku Ihonen ja Susanna Nykyri korostavat, että avoin tiede tulisi yhä enemmän lukea tieteelliseksi ansioksi.
Markku Ihonen ja Susanna Nykyri korostavat, että avoin tiede tulisi yhä enemmän lukea tieteelliseksi ansioksi.

Datapalvelu tukee monipuolisessa aineistonhallinnassa

Digitaalisten aineistojen uudelleen- ja jatkokäyttö voi tuottaa uutta tutkimusta, kun toiset tutkijat yhdistelevät aineistoja ja tekevät uusia havaintoja. Jotta se on mahdollista, on huolehdittava datanhallinnasta kuten anonymisoinnista, tekijänoikeuksista, luokittelusta ja talletuksen teknisistä ratkaisuista.

Auttaakseen yhteisöä vastuullisessa ja moniulotteisessa datanhallinnassa Tampereen yliopisto on kehittänyt siihen Datapalvelun.

– Tarjoamme yhdeltä palveluluukulta palveluita ja välineitä tutkimusaineistojen hallintaan. Uusi Datapalvelu sisältää moniammatillista asiantuntijuutta. Mitä kukaan ei pysty yksin taklaamaan, tehdään nyt porukalla, Nykyri kuvaa.

Kirjasto koordinoi monialaista palvelua, johon kuuluu kirjaston, IT:n, tutkimus- ja innovaatiopalveluiden, tietoturvan ja -suojan, tutkimusjuridiikan, asianhallinnan, hankerahoituksen ja Tietoarkiston asiantuntijuus.

Datan avoimuudessa on monia kysymyksiä ja haasteita, joihin voidaan reagoida hyvällä aineistonhallinnan suunnittelulla. Projektin aineistonhallintasuunnitelma kattaa aineiston koko elinkaaren.

Lopulta on päätettävä datan avaamisesta jatkokäyttöön, mikä on oleellista tieteen avoimuudessa.

– Datapalvelu ei ole arkistopalvelua, vaan autamme tutkimusdatan valmistamisessa jatko- ja uudelleenkäyttöön. Datan huolelliseen arkistointiin ja avaamisen mahdollistamiseen suosittelemme sellaisia kansainvälisen tason toimijoita kuin Tietoarkisto. Täydennämme näin toisiamme, ja palvelumme painottuvat datan elinkaaren eri vaiheisiin, Nykyri kertoo.

Avoimen tieteen puolesta Tampereella ja maailmalla

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen avoimen tieteen kypsyystasoa. Tuoreimmassa arvioinnissa Tampereen yliopisto sijoittui ylimmälle tasolle ja sai toiseksi korkeimmat pisteet.

Avoimen tieteen toimenpiteisiin osallistutaan useilla korkeakouluyhteisön vastuualueilla ja organisaatiotasoilla. Kamppailu avoimen tieteen puolesta ei ole vain yliopistokohtaista, vaan alalla toimitaan niin kansallisissa kuin kansainvälisissä verkostoissa.

– Tampereella korkeakouluyhteisö toteuttaa kunnianhimoista avoimen tieteen linjausta ja toimenpideohjelmaa. Valmistelemme esimerkiksi keinoja auttaa tutkijoita omien julkaisujensa avoimeksi saamisessa, kertoo Markku Ihonen, joka johtaa yliopiston avoimen tieteen koordinaatioryhmää.

– Tutkija haluaa tavallisesti julkaisunsa alan parhaimpiin lehtiin, jotka saattavat periä kovia maksuja artikkelien avaamisesta vapaaksi. Tärkeää on myös vähentää julkaisuprosessin hallinnollista kuormaa.

Avoimen tieteen sanotaan muuttavan tiedeyhteisöä. Siitä hyötyy koko maailma. Voi olla vaikea ennakoida, missä toisessa yhteydessä jokin tieto on arvokasta, missä syntyy sen pohjalta uutta.

– Avoimuus onkin rakkauskirje tulevaisuudelle, jonka konkreettisia mahdollisuuksia emme pysty aina kuvittelemaan, mutta joita on tärkeä tehdä mahdolliseksi jo nyt, Susanna Nykyri pohtii.

– Yliopiston pitää ilmaista yhteiskunnalle, että maksaja ansaitsee tiedon tolkullisessa muodossa. Haluamme kamppailla näennäistietoa vastaan ja osoittaa, että avoimuutta käytetään hyvin. Silloin eivät näy pelkät tulokset vaan myös se, miten tieteellinen tieto tuotetaan, Ihonen summaa.


Teksti: Mikko Korhonen
Kuvat: Jonne Renvall

---
Lue lisää:

Datapalvelu: tuni.fi/datapalvelu

 

Aiheeseen liittyviä uutisia