Viime vuosien keskustelu terveydenhuollon kuormituksesta ja eriarvoistumisesta on herättänyt huolta. Lääketieteen lisensiaatti Antti Riuttanen tutki väitöskirjassaan, miten vakavat vammat – kuten liikenneonnettomuudet ja vakavat kaatumiset – hoidetaan Suomessa, ja mitä hoidon seuraukset ovat yksilön ja yhteiskunnan kannalta. Tutkimusta varten analysoitiin lähes 2000 potilasta eri puolilta Suomea. Mukana oli myös koronapandemian aikaisia havaintoja.
– Yksi keskeinen havainto oli, että vaikka jopa puolet vakavasti loukkaantuneista potilaista oli alkoholin vaikutuksen alaisena vamman tapahtuessa, päihtyneisyys ei yksin lisännyt kuolleisuutta. Tärkeämpää on vamman laatu ja kokonaisuus, Riuttanen kertoo.
Tutkimus liittyy ajankohtaiseen keskusteluun päihteiden käytön vaikutuksista ja terveydenhuollon tasa-arvosta. Tutkimustulokset vahvistavat, että suomalainen julkinen terveydenhuolto toimii yhdenvertaisesti: eroja lähtötilanteessa löytyi eri sosiaaliryhmien välillä, mutta vuoden kuluttua toipuminen oli hyvin samankaltaista. Tämä on tärkeä viesti aikana, jolloin terveydenhuollon resurssien kohdentaminen on jatkuvan tarkastelun alla.
– Suomessa kaikki vakavat vammat hoidetaan julkisessa terveydenhuollossa, jossa potilaan saama hoito ei riipu lompakon paksuudesta, Riuttanen korostaa.
Erityisen kiinnostava oli havainto siitä, että koronapandemian sulkutila ei vähentänyt vakavasti loukkaantuneiden määrää, vaikka liikennemäärät vähenivät selvästi. Sen sijaan ajonopeudet kasvoivat ja onnettomuuksien vakavuus säilyi ennallaan.
– Tulokset korostavat, että pandemioissakin on huolehdittava kriittisistä resursseista, kuten tehohoitopaikoista ja leikkauskapasiteetista. Hätä ei kysy aikaa eikä poikkeusoloja, Riuttanen painottaa.
Tutkimus toi esiin myös yhteiskunnallisesti merkittäviä kustannusvaikutuksia. Vakavasta liikenneonnettomuudesta toipuminen voi maksaa jopa satojatuhansia euroja. Esimerkiksi alaraajavammat ja kasvojen alueen vammat ovat erityisen kalliita hoitaa ja vaikuttavat merkittävästi työkykyyn.
Tutkimus tukee tärkeää sanomaa päätöksenteon taustaksi: vakavien vammojen hoito vaatii paitsi riittäviä resursseja myös toimivaa ennaltaehkäisyä. Liikenneturvallisuus, riskikäyttäytymisen vähentäminen ja päihdepolitiikka ovat kaikki keinoja, joilla vakavia vammoja ja niiden kustannuksia voidaan vähentää.
– Tutkimus muistuttaa, miksi meidän kannattaa pitää kiinni julkisesta terveydenhuollosta. Se ei ehkä ole täydellinen, mutta kriittisellä hetkellä se on oikeudenmukainen ja kattava – ja se pelastaa henkiä, Riuttanen toteaa.
Jyväskylästä kotoisin oleva ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Antti Riuttanen työskentelee apulaisylilääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, jossa hän vastaa Tays Päivystys Acutan traumapotilaiden hoidosta sekä hoitaa laaja-alaisesti erilaisia vammapotilaita.
Väitöstilaisuus perjantaina 23. toukokuuta
Lääketieteen lisensiaatti Antti Riuttasen lääketieteen ja kirurgian alaan kuuluva väitöskirja Mortality, Health-Related Quality of Life and Cost of Treatment of Severely Injured Patients tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 23.5.2025 kello 12 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii professori Matti T. Reinikainen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ville Mattila Tampereen yliopistosta.