Älypysäkin tavoitteena on sujuvoittaa matkustajien arkea

– Nyt pysäkeillä on parhaimmillaan katos ja näyttö, joka kertoo, milloin seuraava bussi tulee. Karuimmillaan se on pelkkä metallitolppa kadun varrella. Myös älykkäät joukkoliikennepysäkit voivat olla mahdollistamassa sujuvampaa matkustamista ja parempaa matkustuskokemusta koko kaupunki-infrastruktuurin kehittämisessä, kertoo Tampereen ammattikorkeakoulun teollisuusteknologian lehtori Petri Pohjola.

Matkustajan tarpeet keskiössä

Petri Pohjola on vastannut TAMKin osalta Tampereen yliopiston, Business Tampereen sekä TAMKin yhteisestä Älypysäkki-hankkeen hankevalmistelusta.  Pirkanmaan liiton rahoittaman hankkeen tavoitteena on luoda kokonaiskonsepti älypysäkille, jossa huomioidaan matkustajan kokonaismatkaketju matkustajan lähtöpisteestä aina perille määränpäähän saakka. 

– Älypysäkkiä suunnitellaan ratikkaa ja sen syöttöliikennettä sujuvoittamaan, mutta yhtälailla haluamme ottaa suunnittelussa mukaan sekä kotiin ulottuvat palvelut että tavan, jolla matkustaja haluaa siirtyä pysäkiltä lopulliseen määränpäähänsä. Se voi olla vaikkapa mahdollisuus varata pysäkille valmiiksi sähköpotkulauta tai sähköpyörä matkan viimeisen mailin taittamiseen, kertoo hanketta koordinoivan Tampereen yliopiston hankkeen valmistelusta vastannut Kai Hämäläinen.

– Me näemme pysäkin paljon laajemmin kuin vain katoksena, jossa bussit tai ratikat pysähtyvät. Haluamme kartoittaa, miten koko matkaketjuista voitaisiin älykkäillä ratkaisuilla tehdä mahdollisimman sujuvia. Matkahan alkaa jo kotoa, ja siksi on tärkeää miettiä, miten älypysäkin palvelut voivat ulottua kotiin saakka, Pohjola selittää ja antaa käytännön esimerkin siitä, miten älypysäkki voisi tulevaisuudessa matkustajia palvella.

– Perheenäiti voi haluta juuri ennen kotoa lähtöään tarkistaa, että kello 18.55 saapuvassa ratikassa varmasti on vielä tilaa lastenvaunuille.

Nyt keskiöön halutaan tuoda nimenomaan joukkoliikenteen käyttäjä ja hänen matkantekonsa sujuvoittaminen uusia teknologioita hyödyntämällä. Tavoitteena on luoda kokonaiskonsepti, jossa erilaisia uusia sovelluksia ja palveluita yhdistetään matkustajaa parhaiten hyödyntäviksi kokonaisuuksiksi niin, että matkasta tulee helpompi, sujuvampi ja miksei elämyksellisempikin.

– Voisihan pysäkillä olla jotain aktivoivaakin, ettei ratikkaa tai bussia odotellessa aina tarvitsisi vain omaa pientä kännykän ruutua katsoa, Pohjola visioi.

Älypysäkkiä testataan Hervannan kampuksen pysäkillä

Vaikka nyt luodaan konseptia uusia teknologioita ja älykkyyttä hyödyntävälle joukkoliikennepysäkille, tullaan hankkeessa jo testaamaan joitakin uusia ratkaisuja. Hervannan kampuksen pysäkki tarjoaa hyvän kokeiluympäristön älypysäkin uusille palveluille. Alueen 5G-testiverkko mahdollistaa tekoälyratkaisujen testaamisen pysäkillä.

– Yksi potentiaalinen, tekoälyä hyödyntävä ja tarkasteltava ratkaisu on se, miten syöttöliikenteessä voitaisiin huomioida runkolinjan myöhästymiset, kertoo Hämäläinen.

– Tekoälyn ei aina tarvitse tarkoittaa monimutkaisia algoritmeja. Yhtä hyvin kyse voi olla yksinkertaisista asioista ja jo olemassa olevan tiedon tuomisesta näkyväksi käyttäjille, täydentää Pohjola.

Se, mitä muita mahdollisia testejä Hervannan pysäkillä tullaan näkemään, ratkeaa hankkeen alkuvaiheen selvityksissä. Koronaviruksen vuoksi keväällä rahoituspäätöksen saanut hanke käynnistyy toden teolla vasta kesän jälkeen, jolloin TAMKin toimijat kartoittavat kehittämistarpeita ja Tampereen yliopiston tutkijat puolestaan mahdollisuuksia jo olemassa olevan ja saatavilla olevan datan hyödyntämiseen erilaisissa matkustajia palelevissa tekoälysovelluksissa.

Hämäläinen ja Pohjola pitävät Business Tampereen panosta merkittävänä sekä hankevalmistelussa että hankkeen toteutuksessa.

– Kaupungin mukana olo tällaisessa erityisesti kansalaisten arjen helpottamiseen suunnatussa hankkeessa on erittäin tärkeää.

Kaupalliset toimijat mukaan kehittämiseen 

Julkisin varoin rahoitetussa joukkoliikenteessä matkustamisen sujuvoittaminen ja älykäs resursointi tarkoittaa myös julkisten varojen optimointia, koska mukana on useita intressitahoja, myös kaupallisia. Monesti varsinaiset pysäkkikatokset ovat usein kaupallisten operaattorien omistamia.

Pohjola muistuttaakin, että Tampereella raitiovaunujen uusien pysäkkikatosten sekä myös bussipysäkkien katosten toimittajaksi valittiin kilpailutuksen perusteella monikansalliseen ulkomainontayhtiöön kuuluva JCDecaux Finland Oy.

– Koska pysäkkien omistus ei ole kaupungilla, on tärkeää, että myös niitä operoivat kaupalliset toimijat saadaan innostumaan. Siinä on toki myös se hyvä puoli, että kun mukana on monikansallinen kaupallinen toimija, on uusilla ratkaisuilla heti mahdollisuus levitä kansainvälisestikin, jos niissä nähdään liiketoimintapotentiaalia.

Nyt toteutettavassa Älypysäkki-hankkeessa tehdään ennen kaikkea tarvetukimusta ja konseptointia. Tavoitteena on kuitenkin luoda avoin kehitysalusta, jossa mukana on tutkimuslaitosten ja kaupungin lisäksi myös yrityksiä testaamassa omia ratkaisujaan. Jo syksyllä toteutettavissa alkuvaiheen kartoituksessa pyritään löytämään mukaan yrityksiä, joilla on kiinnostusta olla mukana testaamassa omia ratkaisujaan osana älypysäkkikokonaisuuden kehittämistä.

– Toivon, että tämä hanke mahdollistaa uusia avauksia ja kokeiluja, joilla on yhteiskunnallista ja liiketoiminnallista potentiaalia kansainvälisestikin, Pohjola toteaa.

Älypysäkki-hanke on Pirkanmaan liiton Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama alueellinen tutkimus- ja kehityshanke. Kahdeksan kuukauden mittainen hanke käynnistyy syksyllä 2020. Hanketta koordinoi Tampereen yliopisto ja TAMKin lisäksi hankkeessa on mukana myös Business Tampere.

 

Lisätiedot:

Petri Pohjola, lehtori, Teollisuusteknologia, Tampereen ammattikorkeakoulu

petri.pohjola [at] tuni.fi (petri[dot]pohjola[at]tuni[dot]fi)

 

 

Teksti: Helena Pekkarinen

Kuva: Jaakko Saarilampi