Alumnimme Olga Garmash: ”Ympäristötiede tyydyttää jatkuvan uteliaisuuteni”

Yksi kriittisimmistä tutkimusaloista on ympäristötiede. Ihmisen toiminta vaikuttaa maailmaan, ja on välttämätöntä tietää ympäristöstä ja sen prosesseista mahdollisimman paljon. Ilmakehätiede on yksi osa tätä alaa.

– Ilmakehätiede vastaa kysymyksiin hengittämästämme ilmasta. Mistä pilaantuminen tulee; Mitkä prosessit muodostavat tai poistavat epäpuhtauksia? Se käsittelee myös luonnonilmiöitä. Miten maapallon pinnan päästöt vaikuttavat pilviin ja ilmastoon? selittää Olga Garmash, ilmakehätieteilijä ja apulaisprofessori Kööpenhaminan yliopistosta.

Ilmakehätiede on muutakin kuin sään ennustamista

Garmash varttui Pietarissa, Venäjällä, jossa hän kiinnostui meteorologiasta. Vierailtuaan Suomessa perheensä kanssa monta kertaa hän harkitsi meteorologian opiskelua siellä.                                                                                                                        

– Tein äitini kanssa kiertueen mahdollisissa kouluissa ennen opiskelupaikan valintaa. Tuolloin alallani ei ollut paljon englanninkielisiä vaihtoehtoja nuorelle, joka ei ollut vielä suorittanut lukiota loppuun. TAMKiin oli mahdollista päästä ehdollisesti ennen ylioppilastutkinnon suorittamista, ja sillä oli minulle todella suuri merkitys. TAMK tuntui hyvältä vaihtoehdolta, koska pidin todella paljon Tampereesta, ja TAMKissa oli paljon englanninkielisiä vaihtoehtoja kandidaatin tutkintoihin. Se teki siitä kaiken kaikkiaan houkuttelevamman, hän sanoo.

Garmash aloitti ympäristötekniikan opinnot TAMKissa vuonna 2009. Muutama kurssi ja vierailuluento ilmansaasteista ja aerosolitieteestä laajensi hänen kiinnostustaan. Hänellä oli myös mahdollisuus osallistua vaihtoon Huippuvuorten yliopistokeskuksessa ja tutkia arktisen alueen ilmansaasteita.

– Opin, että ilmakehätiede on paljon muutakin kuin sään ennustamista. Ilma sisältää pieniä hiukkasia ja molekyylejä, ja erilaisilla mittalaitteilla tehdään melkein rikostekninen tutkimus, jossa yritetään selvittää niiden lähteitä. Ilmakehätiede on sekä kemiaa että fysiikkaa, ja usein biologiaa ja jopa muita tieteenaloja. Tämä sai minut innostumaan tästä tutkimusalasta, joka täyttää jatkuvaa uteliaisuuttani luonnon toimintaa kohtaan.

Orgaanisten yhdisteiden tutkimus laboratoriossa ja kentällä

Valmistuttuaan kandidaatiksi TAMKista Garmash siirtyi Helsingin yliopistoon, jossa hän suoritti ilmakehätieteen maisterin ja tohtorin tutkinnon. Hän palasi Tampereelle tekemään tutkimusta Tampereen yliopistossa aerosolifysiikan laboratoriossa ennen siirtymistään Washingtonin yliopistoon. Hän liittyi Kööpenhaminan yliopistoon vuonna 2024, jossa hän tekee tutkimusta ja opetusta.

– Teemme ryhmässäni tutkimusta laboratoriossa ja teemme myös kenttätutkimuksia massaspektrometrialla eri prosessien kemiallisten sormenjälkien selvittämiseksi. Olen kiinnostunut tunnistamaan hiukkasten lähteet ja kemialliset reaktiot. Keskityn orgaanisiin yhdisteisiin. Esimerkiksi kukkien tai joulukuusen tuoksu ovat kaikki orgaanisia molekyylejä, Garmash sanoo.

Nyt hän on perustamassa tutkimusryhmäänsä yliopistoon. Siinä on yksi tohtoriopiskelija ja muutama opiskelija. He toivovat saavansa lisää ihmisiä ryhmään, koska hän onnistui saamaan tutkimusrahoitusta.

Suomi tuntuu kodilta

Garmashilla on monia mukavia muistoja TAMKin ajoista. Aluksi hän ei osannut paljoakaan suomea, mutta kansainvälinen opiskelijayhteisö auttoi häntä kotoutumaan ja oppimaan kieltä. Hän oli aktiivinen opiskelijaelämässä TAMKissa ja tapasi tulevan aviomiehensä luokallaan.

– Pidän Suomea kotinani. Uskon, että akateemisen uran myötä kotouduin suomalaiseen yhteiskuntaan ja sain todella tuntea kuuluvani joukkoon.