A
Harri Jalonen ja Tomi Rajala

Mahdottoman ajattelu on vaikeaa, mutta tarpeellista

Skenaariotyöskentely tarkoittaa erilaisten tulevaisuuksien hahmottamista ja sen avulla voidaan myös varautua erilaisiin kriiseihin. Mahdollisten maailmojen ajattelua hyödyntävä skenaariotyöskentely perustuu organisaation toimintaa ohjaavien perusolettamien kyseenalaistamiseen. Perusolettamien systemaattisen testaamisen avulla organisaatio voi parantaa resilienssiään eli kykyään ennakoida, selviytyä ja oppia erilaisista kriiseistä.   

Maaliskuussa 2020 hallitus totesi yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Ihmisten kokoontumisia rajoitettiin, ravintolat suljettiin ja tapahtumat peruttiin, kouluissa siirryttiin etäopetukseen ja vanhukset eristettiin koteihinsa tai hoitolaitoksiin. Mahdottomilta vaikuttavista asioista tuli mahdollista lähes yhdessä yössä. Pari vuotta […]

A
Hanne Vesala

Työn tilasta merkitystä ja mielekkyyttä työhön?

Työltä kaivataan yhä enemmän sisältöä ja tarkoituksen tuntua. Työntekijöitä kiinnostaa yhä enemmän työn kestävyys ja eettisyys, sekä se, millaisen yhteisön työ voi tarjota. Työn merkitystä ei välttämättä tavoiteta pelkästään järkiperäisillä syillä. Myös työn tiloista saatavat kokemukset voivat kannatella työn merkityksellisyyttä. Liminaalit, muodollisten sosiaalisten rakenteiden katvealueilla syntyvät tilat voivat tuoda työn arkeen lumoa, taikaa ja innostusta. Jaettuna kokemuksena liminaalitila on omiaan synnyttämään voimakasta yhteisöllisyyttä.

Modernin organisaatioajattelun kulmakiviä ovat olleet tuotannon rationaalinen suunnittelu ja mekaaninen lähestymistapa työnteon prosesseihin. Tätä lähestymistapaa haastamaan on viime aikoina noussut työssä koettujen tunteiden ja merkitysten painottaminen mielekkään ja tehokkaan työn rakennusaineksina. On puhuttu maailman uudelleen lumoutumisesta, kun nykyorganisaatioiden toimintaa ohjaavat […]

A
Etätyö.
Sirpa Syvänen ja Kaija Loppela

Teknologia tuo työn iloa ja kuormitusta

Työn suunnittelu ja toteutus käy etätyössä itsenäisemmin ja monipuolisemmin, mutta moni soteammattilainen kertoi myös siitä, että ei ole voinut vaikuttaa etätyöohjelmien käyttöönottoon ja niiden kehitykseen.

Miten koronapandemia muutti suomalaista työelämää? Mitkä työelämän kysymyksenasettelut säilyvät ja ovat ajankohtaisia koronasta huolimatta? Työelämän tutkimuskeskuksen Alusta-verkkojulkaisussa ilmestyvässä  Pandemianjälkeisen työelämän kysymyksiä-kirjoitussarjassa käsitellään monipuolisesti 2020-luvun työelämän haasteita. Kirjoittajat työskentelevät tutkijoina Työelämän tutkimuskeskuksessa. Etätyö ja etätyöhön liittyvä teknologian käyttö sekä työn ja […]

A
Tino Karolaakso

Suomineito ja mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

Mielenterveyden häiriöt sekä niihin yhteydessä oleva työkyvyttömyys ovat tulevaisuudessa yksi merkittävimmistä yhteiskunnallisista haasteista suomalaisten terveydelle, työkyvylle ja yhteiskunnan kantokyvylle.

Suomea on perinteisesti tituleerattu maailman onnellisimmaksi maaksi, mutta myös meillä mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat lisääntyneet merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Sairausloman jatkuttua yhtäjaksoisesti 300 päivää haetaan suomalaisessa järjestelmässä määräaikaista tai toistaiseksi voimassa olevaa työkyvyttömyyseläkettä. Mielenterveyshäiriöistä onkin tullut työkyvyttömyyseläkkeiden johtava peruste Suomessa. Vuonna […]

A
Satu Ojala ja Pasi Pyöriä
Satu Ojala & Pasi Pyöriä

Aikuiskoulutuksen työuravaikutuksia vaikea osoittaa

Työikäisten on työuran varrella – kuten myös kesälomilla – mietittävä osaamistaan ja sen kehittämistä. Työmarkkinoiden ja ammattirakenteen, siis työvoiman kysynnän, muutoksiin haetaan myös politiikassa totutusti ratkaisuja elinikäisestä ja jatkuvasta oppimisesta.

Jo nykyisellään työikäisillä on runsaasti mahdollisuuksia syventää osaamistaan työuran varrella, eikä pyörää tarvitse keksiä uudelleen. Aikuiskoulutusta tulisi kohdentaa etenkin pelkän perusasteen varaan jääneelle aikuisväestölle. Opetus- ja kulttuuriministeriön jatkuvan oppimisen uudistushanke etsiikin, hallitusohjelman mukaisesti, erilaisia räätälöitäviä aikuiskoulutuksen työkaluja. Uudistuksella tavoitellaan uusia […]

A
Heidi Lehtovaara & Tuija Koivunen

Miksi anonyymia rekrytointia tarvitaan?

Erilaisten anonyymiyden tekniikoiden kehittämisen ohella on oleellista pohtia, millaisessa yhteiskunnassa anonyymiä rekrytointia tarvitaan ja mistä syistä. Toisin sanoen, piilottaako hyvää tarkoittava rekrytoinnin muoto alleen kahden kerroksen työnhakumarkkinat, joilla joidenkin työnhakijoiden on häivytettävä nimensä ja taustansa tullakseen noteeratuksi osaavana työnhakijana?

Miten koronaepidemia muutti suomalaista työelämää? Mitkä työelämän kysymyksenasettelut säilyvät ja ovat ajankohtaisia koronasta huolimatta? Työelämän tutkimuskeskuksen Alusta-verkkojulkaisussa ilmestyvässä  Pandemianjälkeisen työelämän kysymyksiä-kirjoitussarjassa käsitellään monipuolisesti 2020-luvun työelämän haasteita. Kirjoittajat työskentelevät tutkijoina Työelämän tutkimuskeskuksessa. Työntekijöiden rekrytointi on yritysten ja organisaatioiden toiminnan perusta. Silti […]

A
Kirsi Sjöblom & Anne Mäkikangas

Rapauttiko etätyö yhteisöllisyyden?

On mahdollista, että pandemia tuo etenkin pakotettua etätyötä kokeneille aiempaa parempaa kokemuksellista ymmärrystä inhimillisen vuorovaikutuksen, yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden merkityksestä, siinä missä se aiemmin on ollut huomaamattomampi ja itsestään selvänä pidetty osa työarkea. Laajamittaisen etätyöloikan myötä on myös ollut välttämätöntä pysähtyä sellaisten teemojen äärelle, jotka jo ennen pandemiaa ovat olleet arkipäivää monelle tietotyöntekijälle, mutta tuki niihin on ollut vaihtelevaa.

Miten koronaepidemia muutti suomalaista työelämää? Mitkä työelämän kysymyksenasettelut säilyvät ja ovat ajankohtaisia koronasta huolimatta? Työelämän tutkimuskeskuksen Alusta-verkkojulkaisussa ilmestyvässä  Pandemianjälkeisen työelämän kysymyksiä-kirjoitussarjassa käsitellään monipuolisesti 2020-luvun työelämän haasteita. Kirjoittajat työskentelevät tutkijoina Työelämän tutkimuskeskuksessa. Harva olisi keväällä 2020 voinut villeimmissä unelmissaan tai pahimmissa […]

A
Arja Haapakorpi, Henna Jousmäki, Minna Leinonen, Pasi Pyöriä, Emmi Siirtola  & al.

Yrittäjä vai palkkatyöläinen? Taiteilijat koronatuen väliinputoajina

Koronaepidemian aikaansaamassa tapahtumatalouden lamassa julkisen huomion kohteena ovat olleet erityisesti taiteilijat. He ovat viestineet vihaisesti syrjäytymisestään tapahtumataloudelle suunnatun tuen piiristä. Epidemia onkin tehnyt aiempaa näkyvämmäksi kulttuurialan työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat. Mistä on kysymys, kun tukea on kuitenkin suunnattu varsin kohtuullisesti eri ministeriöistä, kuntasektorilta ja säätiöistä?

Miten koronaepidemia muutti suomalaista työelämää? Mitkä työelämän kysymyksenasettelut säilyvät ja ovat ajankohtaisia koronasta huolimatta? Työelämän tutkimuskeskuksen Alusta-verkkojulkaisussa ilmestyvässä  Pandemianjälkeisen työelämän kysymyksiä-kirjoitussarjassa käsitellään monipuolisesti 2020-luvun työelämän haasteita. Kirjoittajat työskentelevät tutkijoina Työelämän tutkimuskeskuksessa. Koronaepidemian aikaansaamassa tapahtumatalouden lamassa julkisen huomion kohteena ovat olleet […]

A
Tuuli Turja

”Odota rakas, olen vielä työminä”

Elämme elämäämme monien roolien kautta. Roolit eivät viittaa vain asemiimme eri konteksteissa vaan myös minänä olemisen kompleksisuteen. Eri rooleissa ilmaisemme itseämme eri tavoin ja täytämme erilaisia perustarpeitamme. Roolit ja monitahoinen minuus ovat erityisesti sosiaalipsykologisen kirjallisuuden heiniä. Mitä sanoo tutkimus koti- ja työroolien sekoittumisesta etätyössä nimenomaan minäkäsityksen näkökulmasta?

Roolit ja minämme monimutkaisuus Käsitteillä sosiaalinen minäkäsitys, peilikuvaminä ja objektiivinen minä sosiaalipsykologia erottautuu käyttäytymistieteistä ja kliinisestä psykologiasta. Itse koin aikanaan sosiaalipsykologiassa olevan aivan erityistä imua, koska sen teoreettisissa viitekehyksissä korostuvat tavallisen elämän ja minuuden moninaisuus, tilannekohtaisuus ja vuorovaikutuksellisuus. Sosiaalipsykologiassa sanottiin […]

A
Tiina Heikkilä

Korona nopeutti rakennemuutosta ja teki siivoustyön näkyväksi

Korona ei nostanut hoitajien arvostusta, koska se oli jo niin korkealla. Pandemia on tehnyt näkyväksi ennen piilotellun siivoustyön turvallisuuskriittisyyden. Harri Melin uskoo, että hoitajilla on mahdollisuus saada palkankorotuksia lähitulevaisuudessa. Siivousalalla näin ei välttämättä ole, ja eroa selittää muun muassa ammatillisen […]

LATAA LISÄÄ