A
Matti Tuomala.
Matti Tuomala

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii taloudellisen eriarvoisuuden vähentämistä

Taloudellinen eriarvoisuus, ilmastonmuutos ja luontokato ovat aikamme suurimpia yhteiskunnallisia ongelmia. Nämä ongelmat kytkeytyvät myös toisiinsa, ja siksi tarvitaan niiden samanaikaista ratkaisua.

Usein verrataan keskenään, miten paljon eri maat aiheuttavat kasvihuonepäästöjä. Tällöin unohtuu se, että ihmiset aiheuttavat päästöjä, eivät maat. Kasvihuonepäästöjen tuottaminen on keskittynyt pienelle joukolle maapallon ihmisiä, joilla on suuret tulot ja varallisuus, ja jotka asuvat maailman vauraimmissa maissa. Ranskalaisekonomisti Lucas […]

A
Elli Aaltonen

Mitä sosiaalinen kestävyys on ja miten sitä voi mitata?

Artikkeli on osa Alustan keväällä ja syksyllä 2022 julkaistavaa Agenda2030-toimintaohjelman teemoja  ja kestävää kehitystä tarkastelevaa artikkelisarjaa. Sosiaalisesta kestävyydestä puhutaan ja kirjoitetaan, koska se on muodikasta ja kantaa ottavaa. Mutta mitä tarkoittaa sosiaalisen kestävyyden käsite ja mittaaminen ekologisen ja taloudellisen (sekä […]

A
Noora Heinonen

EU:n talouspoliittinen ohjaus kansallisen hyvinvointipolitiikan ajurina vai renkinä?

Euroopan unionilla on vahva valta talouspolitiikassa ja sisämarkkinoiden kehittämisessä. Kansalliset sosiaaliturvajärjestelmät taas ovat unionin jäsenvaltioiden vastuulla. Vaikka toimivallan jako on unionin perustamissopimusten nojalla olemassa, käytännössä keskustelua sosiaalipoliittisista aiheista käydään EU-tasolla aktiivisesti. 2010-luvulla unionin talouspoliittinen ohjaus on sisältänyt Suomelle kehottavia viestejä myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi. 

Euroopan unionin (jatkossa EU) lainsäädännöllinen toimivalta sosiaali- ja terveyspoliittisissa aiheissa vaihtelee asiakysymyksittäin. Toimivalta on laaja työsuojelussa, työelämän sukupuolten tasa-arvossa, yksityisvakuutuksessa ja terveysturvallisuudessa. Sen sijaan EU:lla ei ole toimivaltaa sosiaaliturvaetuuksissa (pl. yhteensovittaminen valtioiden rajat ylittävissä tilanteissa), sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä tai […]

A
Kuisma Keskinen & Matias Moisio

Terve talous, kipeät leikkaukset – Talouskuri ja terveysretoriikka

Suomen valtiovarainministerit ovat käyttäneet terveysretoriikkaa paitsi värittämään puhetta ja vetoamaan kuulijoihin, myös luonnollistamaan kuriajattelua riisumalla talouspolitiikalta sen poliittisen sisällön.

Eurooppalaisten kansantalouksien perheestä ei viime aikoina ole sairaita miehiä puuttunut. Poliitikot, journalistit ja talousoppineet ovat kuvanneet ”Euroopan sairaaksi mieheksi” velkakriisin ja laajojen yhteiskunnallisten ja poliittisten ongelmien riivaamaa Kreikkaa, alhaisen tuottavuuden ja korkean työttömyyden vaivaamaa Italiaa ja Brexitin kanssa kipuilevaa Iso-Britanniaa. […]

A
Henri Wiman

Kasvuriippuvuudet vaikeuttavat kestävän yhteiskunnan rakentamista

Eri talouden instituutiot ovat riippuvaisia päättymättömästä tuotannon ja kulutuksen kasvusta. Tällaiset järjestelmät pitää tunnistaa ja korvata osana kestävyyteen tähtääviä uudistuksia.

Ylikulutus luo kestämätöntä painetta maailman biofyysisiin järjestelmiin. Kulutuksen taso kuitenkin jatkaa nousuaan. Yhteiskuntatutkimuksen onkin syytä osallistua ekologisten kriisien pysäyttämiseen tunnistamalla ylikulutusta ajavia rakenteita ja esittämällä niille vaihtoehtoja. Ekologisen taloustieteen puolella huomio kiinnittyy usein talouskasvun ja ympäristöhaittojen tiiviiseen korrelaatioon sekä kasvuriippuvuudesta […]