A
Jenni Räikkönen

Poikkitieteellinen tutkimushanke pyrkii ymmärtämään rokotevastaisuutta ja kehittämään tulevaisuuden rokotekampanjoita

Lancasterin yliopistossa, Iso-Britanniassa, vuonna 2021 alkaneessa kolmivuotisessa tutkimushankkeessa tutkitaan kansalaisten asenteita rokotteita kohtaan. Hanke on poikkitieteellinen ja tutkijoina on kielitieteilijöitä, virologi sekä politiikan asiantuntija. Questioning Vaccination Discourse (lyhyesti Quo VaDis) -tutkimushanke tutkii eri tapoja ilmaista asenteita rokotteita kohtaan lehdistössä, parlamenttiväittelyissä […]

LUE LISÄÄ
A
Anna Elomäki

Sukupuolten tasa-arvo koronakriisin vastaavassa päätöksenteossa ja talouspolitiikassa

Kriisit ja niihin vastaava politiikka vaikuttavat eri ihmisryhmiin eri tavoin ja voivat joko edistää tai vesittää sukupuolten tasa-arvoa. Tasa-arvo sivuutetaan kuitenkin usein kriisien hoidossa. Näin on käynyt myös koronakriisin tapauksessa.

Koronakriisi on kansainvälisesti ollut monella mittareilla sukupuolten tasa-arvon ja hoivan kriisi. Suomessa koronakriisillä on ollut sukupuolittuneita vaikutuksia muun muassa työhön, toimeentuloon ja hoivan jakamiseen. Tästä huolimatta suurin osa eri maiden ihmisten ja yritysten tukemiseen tähtäävistä toimista on suunniteltu ilman sukupuolinäkökulmaa. […]

LUE LISÄÄ
A
Tuomas Tepora

Sota sanoittaa koronapandemiaa. Huhut ja talvisota modernina myyttinä

Kun hallitus totesi Suomessa vallitsevan poikkeustilan maaliskuun puolivälissä 2020, tiedotusvälineet palasivat ajassa 80 vuoden päähän.

Keväällä 2020 Covid-19-pandemian ensimmäinen aalto levisi ympäri maailmaa. Sitä ei tietenkään vielä tiedetty, että pandemia ei hellittäisi otettaan kuin kenties vasta kahden vuoden kuluttua. Virus ja sen variantit eivät tunteneet valtiorajoja, vaikka yhteiskunnat sulkeutuivat ja tuntuivat käpertyvän itseensä. Valtiorajojen merkitys […]

LUE LISÄÄ
A
Shahnaj Begum
Shahnaj Begum

Older people in the Finnish North and corona: Perspectives of the caring and the cared for

In one instance, older people living at home found the outside environment more peaceful and cleaner during the pandemic, as there were fewer tourists and less traffic.

The majority of the people who have died of coronavirus in Finland have been over 70 years old. Research on the older population at large has revealed that those who are socially isolated and lonely have experienced more serious physical […]

LUE LISÄÄ
A
Etätyö.
Sirpa Syvänen ja Kaija Loppela

Teknologia tuo työn iloa ja kuormitusta

Työn suunnittelu ja toteutus käy etätyössä itsenäisemmin ja monipuolisemmin, mutta moni soteammattilainen kertoi myös siitä, että ei ole voinut vaikuttaa etätyöohjelmien käyttöönottoon ja niiden kehitykseen.

Miten koronapandemia muutti suomalaista työelämää? Mitkä työelämän kysymyksenasettelut säilyvät ja ovat ajankohtaisia koronasta huolimatta? Työelämän tutkimuskeskuksen Alusta-verkkojulkaisussa ilmestyvässä  Pandemianjälkeisen työelämän kysymyksiä-kirjoitussarjassa käsitellään monipuolisesti 2020-luvun työelämän haasteita. Kirjoittajat työskentelevät tutkijoina Työelämän tutkimuskeskuksessa. Etätyö ja etätyöhön liittyvä teknologian käyttö sekä työn ja […]

LUE LISÄÄ
A
Jyrki Nissi

Keskiajalla yhteisöllisyys oli tärkeää kuoleman koittaessa – samanlaisia toiveita on nykyäänkin

Keskustelu kuolevien koronapotilaiden yksinäisyydestä osoittaa, että yksinäistä kuolinhetkeä pidetään yhteiskunnassamme epätoivottuna tapana menehtyä. Näin oli myös keskiajalla. Aivan kuten keskiajallakin, yhteisöllisyys kuoleman äärellä auttaa nykyihmistä etenemään kuoleman prosessissa ja käsittelemään menetyksen aiheuttamaa surua.

Taannoisessa väitöstilaisuudessani vastaväittäjäni professori Laura Ackerman Smoller kysyi minulta, millä mielin olen kuolemantutkijana seurannut koronapandemiaa ja siihen liittyvää yhteiskunnallista keskustelua. Vastasin hänelle, että en ole voinut välttyä huomaamasta yhtäläisyyksiä oman aikamme ja myöhäiskeskiajan välillä. Musta surma 1300-luvun puolivälissä ja sitä […]

LUE LISÄÄ
A
Tiina Heikkilä

Millainen sukupolvikokemus korona on nuorille?

Millainen sukupolvikokemus korona on? Mitä tarkoittaa opintonsa aloittaneen nuoren ihmisen elämälle, kun odotetut kokemukset jäävät välin? Nuorten mielenterveysongelmien lisääntyminen oli tilastollinen fakta jo ennen koronaa. Onko korona lisännyt nuorten ahdistusta maailmasta? Mitä tekee yhteisöllisyydelle ja yhteisöjen kehittymiselle, kun koulun ja […]

LUE LISÄÄ
N
Tiina Heikkilä

Keskitetyt rokotemarkkinat eivät ole tehokkain ratkaisu pandemioihin

LUE LISÄÄ
A
Kirsi Sjöblom & Anne Mäkikangas

Rapauttiko etätyö yhteisöllisyyden?

On mahdollista, että pandemia tuo etenkin pakotettua etätyötä kokeneille aiempaa parempaa kokemuksellista ymmärrystä inhimillisen vuorovaikutuksen, yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden merkityksestä, siinä missä se aiemmin on ollut huomaamattomampi ja itsestään selvänä pidetty osa työarkea. Laajamittaisen etätyöloikan myötä on myös ollut välttämätöntä pysähtyä sellaisten teemojen äärelle, jotka jo ennen pandemiaa ovat olleet arkipäivää monelle tietotyöntekijälle, mutta tuki niihin on ollut vaihtelevaa.

Miten koronaepidemia muutti suomalaista työelämää? Mitkä työelämän kysymyksenasettelut säilyvät ja ovat ajankohtaisia koronasta huolimatta? Työelämän tutkimuskeskuksen Alusta-verkkojulkaisussa ilmestyvässä  Pandemianjälkeisen työelämän kysymyksiä-kirjoitussarjassa käsitellään monipuolisesti 2020-luvun työelämän haasteita. Kirjoittajat työskentelevät tutkijoina Työelämän tutkimuskeskuksessa. Harva olisi keväällä 2020 voinut villeimmissä unelmissaan tai pahimmissa […]

LUE LISÄÄ
E
Lauri Lahikainen (Translation by Niko Randell)

Pandemic and individual responsibility

During this epidemic, we have new responsibilities, and someday in the future our actions can be evaluated based on how we survived this epidemic. It is commonly believed that we can only be responsible for the things that we can […]

READ MORE
LATAA LISÄÄ